tammikuu 2017

Ruotsalaiset retkiluistelijat herkuttelivat viikonloppuna Saksassa laittoman upeilla taikajäillä. Höyläsin viikon aikana luottokorttini läpikuultavaksi erilaisiin seikkailuihin lentoja ostellessani. Armottoman, 150 kilometrin mittaiseen hiihtotapahtuman lähtöön on enää viisi yötä. En voi antaa itselleni lupaa edes vilkuilla kansainvälisille jäille juuri nyt. Naulaan naskalini

"Ylläksellä kulkee vanha legenda tosimiehistä, jotka hiihtävät seitsemän tunturihuippua yhteen soittoon päivälenkkinä. Pyhäpäivisin kun ei ole muuta tekemistä…" kerrotaan Ylläs Seven Summits -tapahtuman sivuilla. Eräs tämän vuoden kisaan lähdössä oleva karpaasi heitti kysymyksiä, joihin ei ollut löytänyt vastauksia viime vuoden kisaraportistani. Mistä

Kokonainen maanantai keskellä tammikuuta oli jotenkin uskomattoman tahmea. Ärsytti. Oli päivä, jolloin vähän kaikki on mystisesti poikittain. Olen kuullut jonkun rouskuttavan suklaata avuksi angstiin. Joku on saattanut tarjota itselleen lasillisen viiniä. Minä ilmoittauduin 150 km:n hiihtotapahtumaan. Piristyin heti. Ruthless Raja -tapahtuman

Sähköpostiini tipahti mieluinen kysymys: "Oisko sinulla antaa hyviä treenivinkkejä, miten Karhunkierroksen 82 kilometrin koitokseen kannattaisi valmistautua?" Sain kysyjältä vielä listan mukavia kysymyksiä. Toivottavasti vastauksista on iloa muillekin! Miten tankkasit kisan aikana? Mikä toimi? Mikä ei? Kisan aikana söin itselleni tuttuja kisaeväitä: suklaapäällysteisiä pähkinöitä, värikkäitä

Auringonnousuissa on jotain täysin vastustamatonta. Erityisen vastustamattomia ovat auringonnousut Tahkovuorella. Vaikka säätiedotus lupaa pilviä, kannattaa vuorelle kiivetä. Aurinko jaksaa yllättää. 1. Valokuvaaminen on ajattelua Teräväpäisimmät auringonnousunihailijat saattaisivat oivaltaa jo mäen alla, ettei aurinkoa näe, jos vuoren huipulla ahkeroivat lumitykit ja lumitykkimiehet. Siispä