Title Image

Blog

Ylläs 7 Summits tapahtumassa Ylösen puusuksilla Kuva: Salla Ruosaari

Puusuksilla Ylläs 7 Summits -tapahtumassa

Kirjoitus toteutettu yhteistyössä Ylösen suksitehtaan kanssa: Hannu tekee sukset, minä hiihdän ja kirjoitan.


Viime vuoden Ylläs 7 Summits -kisan kamasäätö kesti kaksi kuukautta. Tämän vuoden kisaan mukaan houkutelleelle kaverilleni jo kuittasin: kiitos, mutta ei kiitos. Kun tutun kautta sain kysymyksen: ”Lähtisitkö Ylläs 7 Summits -kisaan Ylösen puusuksilla?” ostin lentoliput Kittilään välittömästi.

Helmikuussa hain puiset kaunottareni suksitehtaalta. Hiihdin Tahkon rinteitä ylös ja alas, möyrin pimeässä umpihangessa, pakahduin Tiilikkajärven vitivalkoisuudessa, kiipesin Nilsiän Pisavuorelle ja ajattelin salaa: Ylöseni ovat maailman kauneimmat, mutta turhan järeät seitsemälle tunturille raahattavaksi.

Sukset vaihtoon
Hannu-suksitehtailija kuuli ajatukseni ja viestitti: ”Luettuani joitakin juttuja 7 Summits -tapahtumasta mieleeni tuli ajatus, että mahtaakohan juuri tällaisten suksien malli olla paras mahdollinen? Mieleeni luisteli kiinnostava ajatus, että valmistamiini latusuksiin (n. 48 mm) kiinnittäisi teräskantit iskuja helpottamaan.”

Kamasäätöä ennen Kuerille nousua. Tämän ja kaikki muut tämän kirjoituksen hauskat kuvat otti sitkeä maastokannustajamme Salla.

Kamasäätöä ennen Kuerille nousua Tämän ja kaikki muut tämän kirjoituksen hauskat kuvat otti sitkeä maastokannustajamme Salla.

Saan käyttööni aivan erilaiset sukset uteliaan innokkaiden sanojen saattelemana: ”Sukset ovat valmiit, mutta tekeminen oli poistumista mukavuusalueelta. Tällaisia ei ole kenelläkään, joten olen pelkkänä korvana palautteen suhteen.”

Yhtä kauniit kuin edeltäjänsäkin, mutta sirot ja ketterät. Etelä- ja Keski-Suomen testikelit tarjoilevat puusuksen kiusaksi vain vettä ja loskaa. Nousukarvat irtoilevat, sukset suorastaan imeytyvät kiinni märkään lumeen.

Tervaa ja tahmeita tunnelmia
Hannu viestittää: ”Sääennustus tapahtuman näyttää huolestuttavalta. Aika lämmintä povataan. Siksi pyydänkin olemaan realisti sen suhteen, millä välineillä lähdet. En pahastu, vaikka Ylösillä et siellä menisikään, mikäli keli ei anna siihen aihetta. Puusuksella on rajoitteensa.”

Ylläs 7 Summits tapahtumassa Ylösen puusuksilla Kuva: Salla Ruosaari

Voitelugurun neuvoja kuunnellen kokeilen purkkia koko pohjan matkalle. Ei auta. Lopulta vien sukset luottopaikkaani, Kalle-Sportin huoltokellarin hoidettavaksi. Odottavaisin mielin hyppään kisan aattona testilenkille Ylläksen illassa pienen pakkasen piristämälle ladulle. Jään joukkuekaverilleni metrin kahden metrin aikana. Luistelusukset ovat vielä pussissa, mutta mukana. Kamasäätö saa pään kolisemaan. En osaa tehdä päätöstä suksista.

Ylläs 7 Summits tapahtumassa Ylösen puusuksilla Kuva: Salla Ruosaari

Pimeässä peiton alla
Mökin hiljennyttyä, pimeässä peiton alla, saan ajatukseni kasaan. Tietenkin lähden puusuksilla, omilla kauniilla Ylösillä. Tietenkin lähden, jos vain joukkuekaverini jaksavat latuosuuksien maltillisen tahdin. Aamiaispöydässä saan peukkua haaveelleni. Aistinko kuitenkin pientä pettymystä? Hitaammin edeten, saamme haudata haaveen seitsemästä tunturista jo aamukahvin aikana.

Ylläs 7 Summits tapahtumassa Ylösen puusuksilla Kuva: Salla Ruosaari

Nousemme ensimmäiselle tunturille yhdessä auringon kanssa. Tapaamme silmiinpistävän tyylikkäillä Kuru-merkkisillä randonnee-suksilla etenevän joukkueen. Joukkueen komeimman parran omistaja on itse suksitehtailija. Aamun hämyssä kehumme hetken toisiamme välinevalinnoista.
Mäen muuttuessa seinäksi, joukkuekaverini, tapahtuman ensikertalaiset, huokaavat kuuden tunturin tavoitteen olevan juuri sopiva. Huoli poistuu mielestäni ja tilalle kiepsahtaa kokovartalo-onni. Vihdoinkin matkassa. Nyt on kaikki hyvin.

Ylläs 7 Summits tapahtumassa Ylösen puusuksilla Kuva: Salla Ruosaari

Kesänki, viimeinen tunturimme. Kaikki naurattaa.

Kukas muu muka?
Tiedämme jo etukäteen joukkueemme reitinvalinnan olevan mitä omaperäisin. Aamun pastellissa saamme laskea samettista rinnettä aivan yksin. Sukset tottelevat ja kantit purevat. Kiitos luistottomuuden, Isometsän lasku on minulle pelkkää lepoa. Miksi ihmeessä hukkasin hetkeäkään suksivalinnan pohtimiseen? Olenhan kokenut tämän reissun luistelusuksialla jo kertaalleen.

Leimattuamme Kuerilla, ovat molemmat viime vuonna käymättä jäänet tunturit koluttu tämän kisan nimissä. Aurinko revähtää siniselle taivaalle, vaikka pilviä ja tuulta luvattiin.

Kukakselle kiivetessä löydän puusuksistani uuden edun. Minä, ammattipalelija, saan vähentää vaatetta jo kolmannessa nousussa. Hymyilemme huvittuneesti toistemme kirkuvan punaisille poskille. Tapaamme käsittämättömän reippaan rando-kaksikon, joilla on emitissään jo viisi leimaa. Kisa ei ole vielä puolessakaan. Uskomaton tahti!

Ylläs 7 Summits tapahtumassa Ylösen puusuksilla Kuva: Salla Ruosaari

Viimeinen rasti leimattu!

Sittenkin kaikki seitsemän tunturia?
Pyhätunturin juurella kiinnitämme jälleen nousukarvoja. Kellottajamme kertoo hämmentävän tiedon: olemme edellä suunniteltua aikataulua. Jo kerran hylätty Aakenus hyppää taas suunnitelmaamme. Leimatessa muistamme, että mehän olemme täällä nauttimassa upeasta ulkoilupäivästä, emme jahtaamassa tunturipisteitä minuuteista hermoillen. Päätämme koukata Kotamajalle kahville, keskittyä kiipeämään rauhassa Lainiolle ja Kesängille. Koemme uskomattoman helpotuksen. Tuttu, iloinen pulina palaa letkaamme. Laskussa kohtaamme hauskoja välinevirityksiä: muovisuppiloista askarrellut varasommat ja liukulumikenkiin vaihdetut latusuksen siteet.

Munkkikahvi moottorina pelätylle Lainiolle kapuaminen on kepeää lauleskelua. Laskeutuminen Ylösilläni on riemukasta. Luistelusuksilla liikenteessä olevat kaverini eivät kuvaile laskua samoin sanoin. Kesängille kiipeän ilman nousukarvoja. Ylöseni ovat leppoisat ja mukavan tukevat keväisessä tunturissa kulkemiseen. Teräskantti on ystävä kiiltävällä jäällä.

Ylläs 7 Summits tapahtumassa Ylösen puusuksilla Kuva: Salla Ruosaari

Seuraavana päivänä käymme kisassa väliin jääneellä Aakenuksella.

Uudestaan!
Lähdemme viimeiseen nousuun. Luistottomuus imee viimeisenkin mehupisaran. Vuosi sitten en ehkä ymmärtänyt joukkuekaverini hidastuvaa tahtia tässä kohdassa kisaa. Nyt todellakin ymmärrän. Viimeinkin koittaa mutka, jonka takaa kurkistaa Kellokkaan tuttu nurkka. Leimaamme maaliin hymyillen ja hyvissä ajoin.

Emme saa nielaistua viimeistä kisasopan lorausta lautasiltamme, kun huomaamme ideoivamme jo seuraavan vuoden välinevalintoja. Ei tässä näin pitänyt käydä!

Ylläksellä ratsastamassa Kuva: Salla Ruosaari

Huh! Kisan jälkeen ylitän itseni kisaa suuremmin. Joukkuekavereideni yllyttämänä ratsastan elämäni ensimmäisen kerran.

Salla, kiitos kaikista näistä ja monista muista upeista kuvista sekä reitin varrella kannustuksesta!
Kiitos uskomattoman iloisille kisakavereille!

Kiitoshalaus kaikille joukkuettamme kannustaneille – niin etukäteissäätöön osallistuneille, kotiin kaikesta hingusta huolimatta jääneille kuin gps-palloamme sitkeästi seuranneillekin!

Kiitos Ylösen suksitehtaan Hannu, kun sain hiihtää tapahtuman kauneimmilla suksilla! Yhteistyön piti kestää vain kisan verran, mutta toivottavasti tämä olikin vasta ensimmäinen luku.

Kisajärjestäjät – olette taitavia, reippaita ja rentoja! Kiitos, kun tarjoilette meille jotain näin hauskaa!

Muita tapahtumaan liittyviä kirjoituksiani:
Ylösen puusuksilla Ylläksen 7 Summits -tapahtumaan
Ylläs 7 summits 2016 – 12 tunnin kisa, joka kesti 2 kuukautta
Ylläs 7 Summits – varustevinkkejä ja kamapohdintaa
Ylläksen laduilla ja tuntureissa

Muita tapahtumaan liittyviä linkkejä:
Ylösen suksitehtaan sivut
Ylläs 7 Summits -tapahtuman sivut

COMMENTS

  • 3.4.2017
    reply

    Mahtava tarina, joka valottaa myös tapahtumajärjestäjän motiiveja. Olemme taas 7Summitsin purkupalaverin yhteydessä pohtineet syitä siihen mikä pistää järjestämään tällaisen tapahtuman. Syitä on 7Summitsin tapauksessa monia. Ehkä mahdollisuus myötäelää osallistujien monenmoisia värikkäitä ja unohtumattomia elämyksiä on kuitenkin se tärkein. Tervetuloa taas ensi vuonna – jollain menopeleillä!

Kommentoisitko? Jakaisitko oman oivalluksesi? Ehkä olet jostain eri mieltä? Tai haluat kysyä lisää?