Title Image

Blog

Elastiikkaa etsimässä eli syyt siihen, miksi en saanut lähtölupaa swimrun-kisaan

[Sain mukaan juhannusretkelle Codderin kautta grillin. Grilli komeilee tämän postauksen kuvissa, ja näin tämä juttu on Endorfiininmetsästäjä-blogin ensimmäinen kaupallisen yhteistyön sisältämä julkaisu.

Juhlan kunniaksi allekirjoitin PING Ethics -koodiston. Koodiston tavoitteena on edistää sisältömarkkinoinnin läpinäkyvyyttä ja reiluutta. Lista kaikista koodiston allekirjoittaneista asuu täällä.]

h-vene juhannusaattoaamuna poijuparkissa Kuva: Terhi Jaakkola

Avovesiuimari merellä Kuva: Jukka Jaakkola

”Onko tuo tuolla vapaaehtoisesti?”, kysyy tuttu mieheltäni juhannuspäivänä. Uin Suomenlahden aavan reunassa, pienen silokallioisen saaren kupeessa, huojuvien rakkolevien seassa. Hyinen vesi jäädyttää kädet. Meressä on liian kaunista.

Vastaaviin maisemiin olin jo melkein päätymässä toukokuussa, jolloin sain ilokseni viestin: ”Moi Terhi! Olen tässä kartoitellut mahdollisia Utöhön lähtijöitä, siis pariksi itselle. Olisitkohan sinä yksi kelpo kisapari? Olisitko kiinnostunut?

Kisasivu tiivistää tapahtuman idean: ”ÖTILLÖ Swimrun Utö is the start of the Swimrun season. It is a tribute to the origin of Swimrun. The race is challenging with magical trail-running and beautiful open-water swimming. It is a tough but fun race. The course is varied on and around the beautiful islands of Utö, Rånö and Ålö in the Stockholm archipelago. A total of almost 39 km of tough racing with almost 5,5 kilometres of open-water swimming.”

Haastavaa, taianomaista polkujuoksua, rankkaa, mutta hauskaa, kauniita saaria – en keksi vastustamattomampaa yhdistelmää! Olen lähtenyt edellisten kuukausien aikana seikkailukisaan kahden minuutin harkinta-ajalla ja randonnée-kisaan harkinnatta. Miksi en jo pakkaa märkkäriäni? Kilautan kaverille: ”No totta kai sä lähdet!” Emmin edelleen. En ymmärrä itseäni.

Vastaukset asuvat aina jossain ihmisen sisuksissa, ja löytyvät odotellen. Istun tyynessä iltapurjehduskisassa keulakannella ja päätän: en anna itselleni lähtölupaa. Listaan syitä mielessäni:

Aikataulu: Reippaalla säädöllä ehtisin työreissulta kisapaikalle. Nippa-nappaa, mutta mahdollista.
Matka: En ole koskaan uinut yhden päivän aikana kilpailun vaatimaa 5,5 kilometriä. Olen uinut kolme. Uinti polskitaan kuitenkin paloissa, juoksuosuuksien välissä. Raivokkaalla tsempillä ja kisaparin hinauksessa selviäisin tästä. Olen juossut märkäpuvussa muutaman kilometrin, mutten edes kymmentä. Mitä tapahtuu 39 kilometrin aikana?
Kylmyys: Olen palkaton ammattipalelija. Toukokuinen merivesi on kylmää. Toisaalta osaan elää paleluni kanssa. Uintiosuuksien välissä juostaan märkäpuvussa hikoillen. Mitä todennäköisimmin en kuolisi kylmyyteen. Käyn kokeilemassa merivedessä uintia. En kuollut.
Lajitaidot: Olen käynyt muutaman kerran kokeilemassa uintijuoksua järvestä toiseen juosten. Aivan hillittömän hauskaa! En ole kuitenkaan uinut meressä saarelta toiselle, en osallistunut yhteenkään lajin tapahtumaan, en kokeillut avovedessä lajin perusvälineiden, pullarin ja lättäreiden kanssa uintia. Hinausköysi on juoksusta tuttu, mutta miten sitä käytetään uidessa? Treenilenkkiin ei ole enää aikaa, mutta kokeneen kisaparin kanssa nämä haasteet olisivat juuri ja juuri ylitettävissä.
Kisapari: Kisaan minut mukaan kutsunut henkilö on somesta ja poluilta tuttu lajin konkari. Tämän ihmisen kanssa kisaisin mielelläni. Emme kuitenkaan vielä tunne toisiamme. Miten tunnistan onko hän ihan oikeasti puhki vai löytyykö vielä yksi vaihde? Miten hän tietää, miten minä reagoin huonona hetkenä? Tunnistaako hän, milloin sormeni ovat liian siniset? Tai ymmärtääkö, milloin on pysähdyttävä ja sanottava: nyt emme jatka, jos et syö jotain? Tästäkin haasteesta selviäisimme avoimen rehellisellä keskustelulla ennen kisaa.

Vastaan kysyjälle: ”Mikään edellisistä ei yksin eikä välttämättä yhteenlaskettunakaan olisi esteenä lähtemiselle. Olen kuitenkin elänyt liian tiiviillä tahdilla viime viikot. Tämän vuoksi oma venymisenergiani/elastiikkani/itseniylittämismarginaali on liian tiukalla, eikä lähtö ole minulle juuri nyt oman arvioni mukaan turvallista.”

Avovesiuimari purjeveneessä Kuva: Jukka Jaakkola

Hyvin harvoin liikun harjoitellakseni johonkin kilpailuun. Yleensä liikun, jotta yhtään seikkailua ei jäisi väliin, kun sellainen osuu kohdalle. Oivallan, ettei pelkkä fyysinen kunto riitä. Ei riitä, että jaksaa juosta ja uida. Pitää säilyttää myös sisäinen vieteri elastisena.

Lotus-grilli purjeveneen kannella Kuva: Terhi Jaakkola

Lotus-grilli hämmästytti pienessä veneessä kätevyydellään.

[Retkeilijän paketin (Lotus-grilli + pihdit + hiilipussi) voi tilata Codderin Endorfiininmetsästäjä-sivuilta kesähintaan. Mukaan retkille kannattaa ostaa paketin tarvikkeiden sekä omien eväiden lisäksi pullollinen sytytysgeeliä. Codderin tarjouksen löydät täältä.]

6-vene auringonlaskussa Kuva: Terhi Jaakkola

Kesken juhannuspäivän grillauksen, täysin äänettä, liukui auringonlaskua kaunistamaan puinen kaunotar

Lotus-grilli ilta-auringossa Kuva: Terhi Jaakkola

Ilokseni kuulen kysyjän löytäneen viime metreillä mainion kisaparin. Kisan jälkeen Ruotsin TV4 Sport julkaisee videon. Läkähdyttävän upeaa! Tuolla lähtöviivalla aion vielä jonain päivänä olla mukana.

Helsingin Sanomat kirjoittaa heinäkuun ytimessä: ”Erityisen hyvin stressiä lievittää pulahdus mereen tai järveen, sillä luontomaisemallakin on tutkitusti palauttava ja elvyttävä vaikutus.” Juhannusretki merellä pehmensi mielestä kevään kiireitä, sisäinen kuminauha pääsi palautumaan elastiseen asentoon.

Pakkaan kesälomareissulle mukaan lättärit ja pullarin. Taas askeleen lähempänä yhtä pientä unelmaa.

Saariston silokallioilla Kuva: Terhi Jaakkola

PS: Juuri tätä juttua julkaistessani päädyn ilmoittautumaan mukaan Järvestä järveen -tapahtumaan.
Sain some-seuraajilleni oman alennuskoodin. Käyttämällä ilmoittautuessa koodia ENDORFIININMETSÄSTÄJÄ, voit ilmoittaa kahden hengen joukkueen mukaan kisaan 90 €:lla 30.7.2016 asti (tai niin kauan, kun paikkoja riittää).

Mikä ihmeen swimrun? Jos et pelkää hurahdusta, luepa kaksi rakastumistarinaa lajista Midnight Sun Swimrun -sivustolta.

Tilaa blogin artikkelit sähköpostiisi

Syötä sähköpostiosoitteesi tilataksesi blogin artikkelit ja saadaksesi päivityksiä sähköpostitse.






COMMENTS

  • 7.7.2016
    reply

    Itselleni on tärkeintä, että fiilis suorituksen aikana on hyvä ja noin monella duubiolla se ei ainakaan minulle olisi ollut. Varmasti hyvä päätös!

Kommentoisitko? Jakaisitko oman oivalluksesi? Ehkä olet jostain eri mieltä? Tai haluat kysyä lisää?