Title Image

Blog

Rahkasammal ja vedensuodatus Kuva: Jukka Jaakkola

Unelma, Omena ja Käpynaisen kirous

Olipa kerran kuusi ystävää, joita yhdisti haave omenatarhasta. Näin alkoi mehutehdas Raikastamon tarina. Alla aivan toinen tarina, jonka inspiraation lähteenä oli marraskuinen metsäretki. Retken eväsmehut meille tarjosi Raikastamo.

Mehuretkellä marraskuisessa metsässä Kuva: Jukka Jaakkola

Marraskuisesta metsästäkin löytyy syötävää. Tässä maistelemme mustikan silmuja.

”Nyt saappaat jalkaan ja autoon!” huusi sienivimmaan sairastunut äiti alakerrasta. Metsän reunassa toistui taas turhankin tutuksi käynyt rituaali. Kun silmä hetkeksi, vältti, oli äiti saanut sienivainun ja kadonnut havukkoon. ”Lyödäänkö vetoa, kumoaako äiti edellisen eksymisennätyksensä?” huokaisi Omena. Mutta Unelma ei ehtinyt vastaamaan. Hän loikki jo vauhdilla kohti lähintä puuta kiivetäkseen tähystämään. Liiankin täydellinen kiipeilyoksa heilahti ja molemmat tytöt olivat kauhukseen tiiviissä ansassa.

”Aiai, tällaisista punaposkisista apureista olenkin haaveillut koko pimeän, pitkän syksyn”, hyrisi ja hekotteli Käpynainen narisevasti.

”Simmal Sammal Slosh –
vapautan teidät, jos
suoritatte viisi tehtävää
ennen pimeää”

manasi Käpynainen.

”Haa, kuulkaas Rouva Käpy, tiedättekö, meneekö tässä kovinkin muussiksi, jos tältä jyrkänteeltä hyppää?” tiedusteli Unelma uteliaana ohittaen täysin ilmoille kajautetut loitsut, mutta onneksi Omena ymmärsi tilanteen vakavuuden ja hiljensi sisarensa hetkeksi kuunteluasentoon.

Metsässä mätänevä sormi

”Piinaa sormea sitkeä mätä,
on kivun kanssa jo melkoinen hätä.”

sanaili kummajainen ja tuijotti vaativasti tyttöjä. Tämä olisi heidän ensimmäinen tehtävänsä.

Omenalta pääsi pitkä ja syvä helpotuksen huokaisu. Tämähän vaikuttaa helpolta. Lapsikin tietää, että pehmeä, raikas rahkasammal parantaa haavat ja virkistää janoisen. Pian Käpynaisella oli kääre kädessään.

Rahkasammal Kuva: Terhi Jaakkola

Rahkasammal on antiseptinen metsän monitaituri.

Vitamiinivaatimus

”Ei laula enää naavarukki,
kun vaivaa Käpynaista keripukki.
En voi paikaltani liikkua
On kohtalonani juurakon päällä kiikkua.”

”Pukki, ukki, lukki, kukki, tukki” rallatteli Unelma, mutta Omena kaivoi jo taskustaan superkapulaansa. Hakukone, hakusana ja siinä karmiva totuus: marraskuisesta metsästä pitäisi löytää C-vitamiinia. Lumilaikut koristivat mättäitä, mustikat olivat jo muuttuneet mehuksi ja puolukasta ei tunnetusti keripukki tokene. Samalla puhelin väläytti viimeisen valonsäikeensä. Akku ei kestänyt jännitystä.

Rahkasammal ja vedensuodatus Kuva: Jukka Jaakkola

Yhdessä rakensimme rahkasammalesta, hiilestä ja turpeesta vedensuodattimen.

Käpynainen hyräili kynsiään naksutellen:

”Hämärä jo lähelle hiipi,
pyyhkii metsän vieraan poskea
vaarallinen siipi”

Omenan silmät laajenivat. Tämä on vasta toinen tehtävä ja pimeys todellakin läheni vinhaa vauhtia! ”3 små rönnbär per dag fyller hela ditt dagsbehov av C-vitamin” tokaisi Unelma ja pyörähti kolme kärrynpyörää.

”Mitä!?!”
”Niin, että käänsin kerran television vahingossa ruotsalaiselle kanavalle ja siellä hapero mies väitti, että kolmesta pihlajanmarjasta saa ihan hurjasti vitamiineja”, selvensi Unelma.
Tilannetta seurannut, ystävällinen ja notkea Neiti Pihlaja taivutti päälakensa maahan asti. Hetkessä Unelma ja Omena saivat kokonaisen ämpärillisen ihmelääkettä kasaan.

Pihlajanmarja Kuva: Terhi Jaakkola

”On mehupurkeista hukassa etiketti.
Ei kestä väärää makua kaarna, ei letti”

Ja taas puunainen vaati lisää:

”Merkatkaa pulloihin oikeat maut
tai saatte sanoa vapaudelle piut-paut.”

Raikastamon mehut sokkotestissä Kuva: Terhi Jaakkola

Sokkotestasimme Raikastamon kolmea eri Norpan täysmehua. Rypäle keräsi pisteet aikuisten raadilta, lasten suosikki oli sopivan kirpeä ja raikas omena.

Käpyhahmo kouristi yhtä juuristaan ja alta paljastui melkoinen mehukellari, jonka lattialla uiskenteli kirjava parvi nimilappuja. Omena ryhtyi heti maistelumestariksi, mutta kuiski samalla Unelmalle:
”Meillä on aivan liikaa tehtäviä jäljellä, on keksittävä nopeasti joku toinen juoni” Unelma pureskeli mietteliäänä mustikanvarpua. ”Otus vaikuttaa aika vanhalta. Saisikohan tuon helposti nukahtamaan?”
”Joo! Muistatko, mitä äiti keitteli kesällä iltajuomakseen? Kanervateetä!”

Kontio ja lettupannu

Rits! Rits! Rits! Unelma kumartui mättään suojiin sytyttääkseen tuohen tuleen kipinäraudallaan. Eväspullon vesi täytyisi saada nopeasti lämpimäksi. Jossain katkesi oksa, sitten suurempi oksa ja lopulta kaatui pieni puu. Joku lähestyi ryskyen.

”Mikäs täällä välkkyy? Kutsuiko joku minua?” murahteli Herra Karhu hämmästyneenä.

”Kauhea Käpynainen ja loitsu ja taika ja pimeä tulee ihan juuri ja nyt on kiire!” solkkasivat tytöt yhteen ääneen karhulle, joka molempien hämmästykseksi puhui heille selvällä suomen kielellä. ”Hmm, ahaa, jaahas” mutisi Herra Karhu. ”Teille kävi nyt poikkeuksellisen huonosti. Olette joutuneet Käpynaisen kiroamiksi. Tilanne on hyvin vakava.”

Jopa Unelma jähmettyi täysin paikoilleen. Omena oli muuttunut kalpean, vaaleanvihreäksi jo monta tovia sitten.

”Mutta tykkäättekös te letuista?” ”Taian voi murtaa vain syömällä metrin korkuisen pinon nuotiolla paistettuja lettuja hunajakuorrutuksella.”

Lettupannu nuotiolla Kuva: Terhi Jaakkola

Karhu liekittää hunajalettuja

Kiitos kaikille tälle retkelle osallistuneille! Olitte (kuten aina) uskomattoman reippaita ja rohkeita retkeilijöitä.

Totta ja tarua

  • Rahkasammalesta on moneksi: haavan puhdistajaksi, veden suodattimeksi, pehmeäksi tyynyksi. Yle.fi Akuutti: Luonnon omasta apteekista: Rahkasammal imee verta ja hoitaa haavoja
  • Pihlajanmarjoissa on C-vitamiinia 98 mg/100g, mustikassa 7,2 mg/100g ja appelsiinissa 51 mg/100g. C-vitamiinin saantisuositus Suomessa lähteestä riippuen 60-75 mg/vrk.
    Lähde: Fineli.fi
  • Kanervankukkateen uskotaan rauhoittavan. Näin kertoo mm Frantsila.com Tunturikeittiön mainio Tuutulaulu-juomaohje
  • Käpynaisia ei ole olemassa. Metsässä voi siis kulkea pelotta.
  • Lettupannut taskussa kulkeviin karhuihin törmää metsässä seikkailleessaan, kun mukana on hieman hyvää tuuria (ja kesy karhu).
  • Suomen luonnonsuojeluliitto ja Raikastamo pelastavat yhdessä Saimaan norppaa: Norpan oma pillimehu
  • Raikastamon perustivat kuusi kaverusta, jotka haaveilivat omasta omenatarhasta, mutta päätyivätkin valmistamaan maukkaita mehuja. Kaverukset haaveilevat edelleen omasta omenatarhasta.
Raikastamon mehut mukana marraskuisella mehuretkellä Kuva: Terhi Jaakkola

Saimaannorppa on maailman suomalaisin eläin, mutta myös yksi maailman uhanalaisimpia hylkeitä. Jokaisesta norpan täysmehusta ohjataan 0,10 € Suomen Luonnonsuojeluliitolle Saimaannorpan suojeluun.

Kommentoisitko? Jakaisitko oman oivalluksesi? Ehkä olet jostain eri mieltä? Tai haluat kysyä lisää?