Metsästä toimistoon – 4 yötä arkiretkellä
Jonkun epärealisminkäryisen metsähippikeskustelun tuoksinnassa sovimme Onnellisen tädin treeni -blogia kirjoittavan Mian kanssa: muutetaan kesällä kuukaudeksi metsään. Siis ei vaeltamaan tai lomailemaan vaan asumaan. Eletään ihan normaalisti arkea, mutta asutaan metsässä.
Kesän lähestyessä ravistelimme kalentereitamme rankalla kädellä, mutta ei sieltä löytynyt kuukauden koloa. Viikko löytyi. Noh, ainakin melkein viikko. Nyt on se viikko.
Lähtöillan kamasäädössä meni hermot, mutta vihdoin pääsin metsään. Nukahdin onnellisena riippumatossa miettien: juuri tässä haluan olla.
Ensimmäinen yö Meikolla
MEIKON KORSOLAMPI
Ensimmäisen yön vietimme Kirkkonummen Meikon Korsolammen rannalla. Yksi nukkui elämänsä ensimmäisen yön riippumatossa, toinen pystytteli teltan, kolmas vetäytyi omaan turvalliseen koloonsa tarpin alle. Väkevä tuuli keinutteli uneen. Aamulla pujahdin märkäpukuuni ja läpyttelin lammessa mukavan aamulenkin.
Korsolammelle on lähimmältä parkkipaikalta vain muutaman sadan metrin matka. Lammen rannalla on tulipaikka, puuvaja ja puucee. Meiko on kaunis ja poikkeaa mm Nuuksiosta yhden unelmaisen asian vuoksi – sinne ei liikenteenmelu kumise.
Pieni kirjakateus. Riippuvalla ystävällä ihan huippukirja menossa.
KÄÄRMESAARI
Voisiko aamulla purjehtia töihin. Miksi ei? Reippaassa vastatuulessa purjehdimme pienellä h-veneellä Lauttasaaren rannasta Käärmesaaren laituriin. Tänäkin yönä mukana oli yksi riippumattoilun ensikertalainen. Hän oivalsi heti mattoilun vaikeuden. Aamulla hyttysverkon alta kuului: ”Täältä on mahdoton nousta pois. Haluan jäädä tänne.”
Ystäväni, perhosentoukka ja riippumattoilun ensikertalainen kuoriutuu uuteen aamuun.
Käärmesaareen ei kulje vesibusseja, mutta omalla veneellä tai kajakilla pääsee kätevästi. Laiturissa on muutama hieman oudosti aseteltu poiju, mutta kyllä niihin veneen kiinni saa. Saaressa on keittokatos, puuceet ja puuvaja. Kaunista sammalmetsää ja upeita silokallioita.
Aamukahvi ulkona. Näiden hetkien eteen olen valmis tekemään ultramäärän asioita.
MELOEN SAAREEN
Keskiviikkoilta täyttyi muusta ohjelmasta. Melontaretkelle suunniteltu Pentala jäi haaveeksi ja ripustimme mattomme pikkuruiseen lähisaareen. Ilta tarjosi vielä viileää viimaa, mutta aamulla ympärillemme oli levitetty taikamaailma. Aurinko maalaili kultaisia läiskiä täysin tyyneen vedenpintaan. Rakkolevät huojuivat kirkkaassa vedessä ja kahvikupin ääressä oli vaikea muistaa, että edessä olisi ihan normaali työpäivä.
MYLLYJÄRVI
Ryhmän viestisinko arpoi kohteeksi Bodomin pohjoispuolella ylängölle asettuneen Myllyjärven. Lämmin ilta täytti uimarannan, mutta yön saapuessa saimme koko paikan yksityishotelliksemme. Ennustettu kaatosade pysytteli kiltisti Viron puolella ja sain nukkua jo neljännen yön ilman katosta.
Aamualtaaseen oli taas sängystä matkaa vain metri. Kavereilla metsäöitä kasassa jo seitsemän. Hihittelimme huonoille jutuille ja paljastimme toisillemme, mitä varusteita olimme kuivatelleet missäkin.
Espoo.fi – Espoon luontokohteet: Myllyjärvi
Viimeisen yön rantatontti
Menisitkö sinäkin metsään? Jos et viikoksi, niin ehkä edes yhdeksi yöksi?
Muutamia ajatuksia arkiretkellesi:
Vain nukkumaan: Tuntuuko ettet ehdi? Pitää pestä lasten hampaat ja vaihtaa renkaat? Entäpä jos kävisit lähimetsässä vain nukkumassa? Lähde pelkkä riippumatto ja makuupussi kainalossa ja palaa aamun tullen.
Kyyti lähelle: Etsi paikkoja, joiden lähelle pääsee kyydillä lähelle, jotta aamu ei vaadi pitkää haikkia ja ehdit ajoissa työmaalle.
Tingi pakkauksesta: Lyhyt kävelymatka helpottaa pakkausta. Ei tarvetta grammaviilaavalle rinkkatoiminnalle. Kippaa roinat IKEAtyyppiseen kassiin ja ole huoleton.
Herkuttele tai ota lomaa keittiöstä: Gourmeemeiningillä tai keittimettä – molemmat mahdollista. Kun leiriin voi koukata kaupan kautta, voi retkellä herkutella täysin rajoituksetta. Jos eräkokkailu ei ole intohimosi, voit helposti oikaista. Syö jo matkalla metsään ja unohda ruokasäätö. Yön pärjää hyvin pelkän vesipullon kanssa.
Kaupan kautta retkelle. Salaatti, graavilohi, avocado ja ripaus sitruunaa sylissä rullalle ja iltapala on valmis.
Ystävä: Yllytä ystävä mukaan. Yllättävän monen tekisi mieli, muttei tule yksin lähdettyä. Jaettu elämys on moninkertainen.
Ei vaadi varusteita: Yhtä kesäyötä varten et tarvitse tuhansien eurojen varusteinvestointeja. Yhdellä joukostamme unohtui viimeisenä iltana matkasta muutama olennainen pala. Metsädementikkomme nukkui lopulta mustikkamättäikössä pelkässä makuupussissa ja heräsi onnellisena aamu-uintilenkille.
Mieti kohteet: Suunnittele retkikohteesi etukäteen. Ajoissa ideointi on kivaa – lähtöhetkellä koordinaattien ja aikataulujen viestittely piinaavaa. Pölli kohteet vaikka suoraan tästä jutustani. Suosittelen jokaista lämpimästi.
Joka aamu heräsin miettien: tätä maisemaa, ääniä ja elämystä en olisi halunnut jättää elämättä.
Arki muuttui juhlaksi ja jatkuvasti hymyilytti hölmöllä tavalla.
Mahdoton oli mahdollista.
Miltä touhu näytti muiden silmin? Löydät kuvia viikon varrelta Instagramista häshtägillä: #fromforesttoanoffice
Terho Lahtinen summailee omia oppejaan ja oivalluksiaan 7 yön arkiretkeilystä tässä Instagram-postauksessa.
Iltapalan kanssa katselimme tällaista luontodokumenttia
Muita retkeilyjuttujani:
Retkeilijä, pissaatko oikein?
Riippumattoilua ja juuri oikeenlaista kemiaa
Luksuslomalla Leivonmäen kansallispuistossa
Elämäni ensimmäinen yö yksin metsässä, riippumatossa
5 kysymystä aloittelevalle riippumattoilijalle
Eija/ muurahaistenpoluilla.blogspot.fi
Kuulostaa ihan parhaalta viikolta! Itse meloin läpi tuon samaisen keskiviikon ja torstain välisen yön (tai ainakin olin huomaavinani lähtömerkintäsi vajakirjasta). Oli kyllä upea aamu 🙂
http://muurahaistenpoluilla.blogspot.fi/2017/06/meloen-auringolaskusta-auringonnousuun.html
endorfiininmetsastaja
Ai, miten hauskaa, että huomasit lähtömerkintäni. Minäkin hihkuin aamulla sinun merkintääsi: ”Hei joku on lähtenyt myöhään Väransbyhyn!”
Ihan huikea idea tämä sun yömelonta! Pöllin oitis idean käyttööni! Hyvä, ettemme päätyneetkään Pentalaan. Blogistasi opin, ettei siellä olisi saanutkaan yöpyä. Aina voi oppia jotain uutta. 🙂
Pia
Ihana kirjoitus, kiitos ajatuksista ja ideoista!
endorfiininmetsastaja
Kiitos! Toivottavasti onnistuin ainakin muutaman yllyttämään arkimetsäilyyn. Minä jäin touhuun ihan koukkuun. Reppu odottaa jo pakattuna ja malttamattomana seuraavaa retkiyötä. 🙂
Pingback: Retkelle kevyesti keskellä viikkoa – Onnellisen tädin treeni
Saana
Toistelen itseäni Onnellisen tädin blogista, mutta niin huippua, että toteutitte tän homman! Mulla on edelleen ensimmäinen riippariyö kokematta, olen yksin niin kovin saamaton. Nyt kaverin kanssa etsitään kalenterista sopivaa väliä, jotta päästään testiyölle ennen kuin lähdetään tositoimiin Saariston rengastielle. Kotisaaristoonkin pitäisi päästä yöpymään, kunhan vaan aikataulu, kelit ja kajakkikuski osuvat sopivasti yksiin (tarttisin sellaisen taitettavan version kajakista – tai merenrantatalon – niin ei olisi aina niin kova vähti lähteä meloskelemaan).
endorfiininmetsastaja
Kyllä me sut opetetaan reissussa riippumaan. Älä huoli! Viime viikolla opastimme Mian kanssa kaksi ensikertalaista ensimmäisiin mattoöihinsä. Kaikki meni oikein hyvin. Tärkeää on, että sulla on riippumatto, köydet, hyttysverkko ja makuupussi mukana. Loppu kyllä järjestyy. 🙂
Saana
Haha, en epäile sitä hetkeäkään. Enkä epäile sitäkään, ettenkö reissussa riippumaan oppisi, olen vaan niin saamaton lähtemään yksin (läheisriippuvaisuus?), ja tällä suunnalla on extempore-riippukaverit vähissä. Sanoin kyllä jo tuolle yllä mainitulla kaverille, että metsästäkin voi lähteä töihin ja ohjasin tänne sun juttuun. Katsotaan, millaisia tuloksia mun vihjailut saa aikaan! 😀
Niin joo, olihan mulla kerran jo riipparikin viritettynä yötä varten, mutta sillä merenrantareissulla oli niin paljon hyvää ruokaa, juomaa ja ennen kaikkea hyvää seuraa, että ei päästy nukkumaan koko yönä. Riippumatto siis joutui riippumaan koko yön ihan yksin, hah! 😀 Näinkin voi käydä.