
Bengtskär – retkiluistelijan lottovoitto
Käteeni on juuri ojennettu kortti, jossa lukee:
”Jonkin aikaa harkitsin, olisiko parempi ryhtyä
seikkailijaksi kuin tulla kuuluisaksi.
Lopulta päätin tulla
kuuluisaksi seikkailijaksi.
Juuri ennen nukahtamista ajattelin:
huomenna!”
-Muumipapan urotyöt –
Istumme metallista kylmyyttä hohkavassa mökissä, tuulen suojassa, kynttilöiden valossa. Yltä päältä toppaan, untuvaan ja villaan kääriytyneinä. Pöydällä on merikortti, jonka alareunassa lukee BENGTSKÄR. Ilmassa on jännitystä, odotusta, iloa ja aavistus amundsenia.
Majakka ja unelma
Liittyessäni Suomen Retkiluistelijoihin kuulin tarinoita talvesta, jolloin maailma jäätyi niin vankasti, että jotkut pääsivät luistellen Bengtskärin majakalle. Retkestä kerrottiin: ”Raffen, Ralf Simonssonin, tiedustelun innoittamana 19.2. tuli lottovoitto, joka ei osu skrinnarin kohdalle montaakaan kertaa luistelu-uralla. 51 hengen bussilasti skrinnareita kävi Rosalasta käsin Bengtskärissä.” (Skrinnari-lehti 2010-2011)
Lottovoittoisan vuoden jälkeen Bengtskär mainitaan vain yhdessä retkiluisteluraportissa: ”Bengtskär är ingen bra idé just nu” (vuosi 2013). Joku väitti, että tämä Pohjoismaiden korkein majakka olisi saavutettu ensimmäisen kerran luistellen vuonna 1996. Vanhimmat Pohjoismaista löydetyt luistimet ovat 800-900-luvulta, joten eiköhän majakkasaari ole valloitettu rakentamisvuotensa (1906) jälkeen jäitä pitkin hieman aikaisemminkin. Kuka tietää tähän vastauksen?

”Rakennus käsittää varsinaisen majakkatornin ja sen yhteyteen rakennetun kolmikerroksisen asuinsiiven. Samankaltainen perusratkaisu on muun muassa Porkkalan Kallbådan ja Ahvenanmaan Märketin majakassa.” -Wikipedia-
Luistelu Bengtskärin majakalle ei ollut minulle vielä edes oikea unelma, vaan hyvin salainen ja arka haaveen hahtuvainen. Voisiko se silti toteutua?
Juuri ennen nukahtamista ajattelin: huomenna!
Ahtojäämeren reunalle
Nautimme aamupalaksi leipää ja kahvia. Läheisen tuuliavannon reunalla merikotka herkuttelee raakaruualla. Kettu luikkii luotojen välistä. Luonto kaataa meille herkkuja jo isolla kauhalla. Mahtaako päästää määränpäähämme?
Nenät innosta täristen suuntaamme kohti kaukana sinisenä siintävää majakkaa. Röpelöjäätä, putspriimaa, lumilaikkuja, kohvajäätä, tuuliavantoja. Matka etenee tasaisesti, potku potkulta. Kylmä tuuli pistelee reikiä vasempaan poskeen. Uskallanko sanoa mitään? Katoaako taika, jos inahdankaan?
Lopulta saavutamme vaikuttavan ahtojäämeren, jonka väliköistä paljastuu kaistaleita retkiluistelijan unelmaa: tiukkaa flyygeliä. Ahtojäämeren reunalla on Saaristomeren uloin luoto ja luodolla 52 metriä pystygraniittia.
Edellisenä viikonloppuna retkiluistelijoita vieraili Kallbådanin majakalla. Ryhmässä ryhdytään muokkaamaan tutun kappaleen sanoja: ”First we’ll take Kallbodan, then we’ll take Bengtskär…”*
Bengtskärin majakka
Kaivamme taukotakit, termokset ja istuinalustat esiin. Nojaamme majakkavanhuksen suojaisaan seinustaan. Tänne pääsimme jäätä pitkin. Tästä alkaa avomeri. Katsomme villavaatekerrostemme keskeltä kadehtien joutsenia, jotka sukeltelevat aivan muina lintuina. Me kuljetamme mukanamme vaihtovaatekertaa, turvavarusteita ja jäälläkulkemisen taitoa, vältämme kylmään veteen joutumista kaikin keinoin. Ja nuo yhdet vain sukeltelevat.
Paluumatkalle löydämme uuden reitin ja vältämme ahtojääalueen lähes kokonaan. Jäämme kuuntelemaan jään narinaa ja ajattelemme, että Ahti se siellä meren keinutuolista pyörittää omaa podcastiaan.
Vaikka mökki on kylmä, saamme tukikohdan lainanneilta ystäviltä luvan lämmittää saunan. Me luistelevat lottovoittajat istumme saunan lauteilla ja katselemme ikkunasta kurkistavaa aprikoosin väristä täysikuuta. Kun raotamme ovea, näemme kaukana Bengstskärin majakan. Se vilkuttaa meille. Me vilkutamme takaisin.
Unelman jälkeinen elämä
Arvomme Muumipapan urotyöt -kirjasta ryhmällemme ennusteen sunnuntain retkeä varten:
”’Oletko kertonut kenellekään?’
kysyin sydän pamppaillen.
Hän ravisti päätään.
Ja siinä silmänräpäyksessä olin taas seikkailija,
into palasi, olin iso ja vahva ja komea!”
Pakkaamme mukaan sivun uutta karttaa ja lähdemme nauttimaan vielä siivut jäätä ennen kotimatkaa. Pienikin pala priimaa riittäisi meille majakan kokeneille, vaan mitä päättää luonto: työntää meiltä viimeisetkin järjen rippeet suohon. Ulvomme kuin sudet, riehumme ja hihkumme. Kierimme ja pyörimme.
Ihan läheltä löytyy jatkuvasti parempaa ja parempaa jäätä, timantein koristeltuja railoja ja auringon kimallusta.
Tasaisin väliajoin saamme myös hyvän muistutuksen jään eloisuudesta. Täydellisen jään vieressä on tuuliavanto ja toinen. Avantoja ja luistelijan mentäviä railoja on matkallamme molempina päivinä. Järkytymme, kun mietimme, miten vaikea näitä vaaranpaikkoja olisi havaita, jos sulan tilalla olisi ohut jää ja ripaus lunta. Kuljemme tarkkaavaisina, vaaranpaikkoja tutkien.
Auringon kiillottamalla kentällä soi päässä: ”Hei pullotetaan onnenkyyneleet, viedään ne Saharaan…”
Viikonlopun aikana ajattelen jatkuvasti: En haluaisi olla missään muualla. Olen ja haluan olla juuri tässä hetkessä. Täällä.
Kiitos reissukaverit, te kanssani pahaan ice-kiakseen sairastuneet, mielettömät tyypit! Oli ilo ja kunnia saada retkiluistelijan lottovoitto yhdessä.
*Täydennys 6.3.2018
Suomenlahden merivartiosto muistutti Facebook-seinällään 28.2.2018: ”Viime aikoina Suomenlahden ja Saaristomeren jääolosuhteet ovat olleet erittäin hyvät retkiluisteluharrastuksen kannalta. Metsähallitus haluaa kuitenkin muistuttaa hylkeidensuojelualueiden, joita Manner-Suomessa on seitsemän kappaletta, olemassa olosta. Liikkuminen on kielletty hylkeidensuojelualueilla ympäri vuoden puolen merimailin (926 m) sisään jäävällä alueella suojelualueen luodosta tai luotoryhmästä ilman Metsähallituksen lupaa. Tietoomme on tullut, että Kirkkonummen Kallbådanin hylkeidensuojelualueella on viime päivinä käynyt retkiluistelijoita. Alueella on tavattu harmaahylkeen kuutteja jo 9.2. alkaen, joten häiriön riski on todellinen ja vakava mikäli alueella käydään. Toivomme kaikkien luonnossa ja jäillä liikkuvien kunnioittavan näitä liikkumisrajoituksia. Lisätietoja hylkeidensuojelualueista: www.metsa.fi/hylkeidensuojelualueet /Mikael Nordström, Metsähallitus, mikael.nordstrom@metsa.fi, puh:0400-445234.”
Syyt kielletyllä alueella luisteluun ovat varmasti moninaiset. Innokkaimpana Kallbådan-luisteluviikonloppuna nautin jään sijaan lumesta, joten en voi tietää, olisinko sortunut itse samaan virheeseen tietämättäni. Todennäköisesti. Osan kuulin suunnitelleen retkensä sähköisen merikortin perusteella. Jotkut merikorttisovelluksista eivät näytä näitä suojelualueita. Kiitos Metsähallituksen aktiivisuuden, tietoisuus seitsemästä suojelualueesta on nyt lisääntynyt.
PS: Terveisiä ahkiokeittiöstä
Mitä syödä talviretkellä? Parin vuorokauden talviretkeily ahkion kanssa on ruokailun kannalta helppoa. Ei tarvitse miettiä ruoka-aineiden painoa tai hermoilla kylmäketjuista. Ruoka toki jäätyy helposti, mutta suurimman osan voi sulattaa. Ruoka-aineet pakkasin pieneen kylmälaukkuun, joka esti pahimman pakkasen pureskelun. Lämpötila keikkui jossain viiden ja kymmenen pakkasasteen välillä koko viikonlopun ajan.
Tässä ruokalistamme kaikkien käyttöön.
Perjantai
Ruuanlaittoruoka: kimpale brietä
Ruoka: Suppilovahverorisotto, savukalapala tai hirvenjauhelihapihvi

Uusi talvimukini sai ensin metsäjuomakasteen perjantai-iltana ja pääsi ensimmäistä kertaa tositoimiin Bengtskärin majakalla. Kädessä omatekoinen, juureva ruisleipä
Lauantai
Aamu: latte/cappucino, ruisleipä, juusto, voi, avocado (säilyi yllättävän hyvin kylmässä), voi, smoothie (makuupussissa yön lämpimässä, jotta pysyi sulana)
Lounas: jokaisella omat eväät: leipää, pussimuonaa, mehua
Saunanlämmitysruoka: tortillakuori + savulohi-artisokkatahna-avocado-mössö
Ruoka: Pinaattiricotta-tortellineja ja lämmitettyä punajuuripestoa. Tortellinien tilalle voi vaihtaa gnokkeja, tuorepastaa tai ravioleja
Pesto Bengtskär
1 tlk (380 g) säilöttyjä punajuuria
2 dl raastettua parmesaanijuustoa
1 dl oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi
1 dl pinjansiemeniä
1 luomusitruunan raastettu kuori
Mustapippuria myllystä
Kippaa ainekset tehosekoittimeen, möyhennä, maista ja korjaa maku tarvittaessa
Sunnuntai
Aamu: latte/cappucino, ruisleipä, juusto, voi,
Päivällä: … taisimme olla niin pähkinöinä jäästä, että syöminen unohtui
Muita tarinoitani retkiluistelusta:
-
- Riemukasta retkiluistelua
- Retkiluistelu – elämysliikuntaa ja silkkaa hulluutta
- Retkiluistelu on kuin sienestystä
- 5 virheajatusta retkiluistelusta
- 10 tunnausvinkkiä retkiluistelijalle
- Retkiluistelija sairastui jäähulluuteen
- Retkiluistelua Ruotsissa
- Missä retkiluistelin tänään?
- Missä retkiluistelin tänään? Osa 2
- Retkiluistelua ja lintubongausta