Patvinsuon kansallispuisto – keväinen festivaalimatka
Huhtikuiselle taivaalle revähtänyt aurinko paahtaa poskea. Vaikka lumilampareet nostavatkin ilmaan aika ajoin viilentävän hattaran, luovun kuorivaatteistani ja jatkan kansallispuistoretkeäni kerrastossa. Pandemia on sulkenut ne konserttisalit ja areenat, joihin voi lunastaa
Pöllöretki – ihan(an) pimeää puuhaa
"Oletko käynyt pöllöretkellä?" kysyi paikallinen lintukuiskaajani vuosi sitten. Ennen kuin ehdin aiheeseen perehtymään, olivat ensimmäiset muuttolinnut sylissä ja teerien kuhinat lähisuolla kiivaimmillaan. Olin pöllöilyineni kuukauden myöhässä. Nöyrästi naulasin ajatuksen pöllöretkestä
Kesonsuo, Ilomantsi: Aamukahvilla lintutornissa
Sankan aamu-usvan toivossa pakkaan reppuuni kahvitermoksen, eväsleivän ja kiikarit. Ajellessa kohti Kesonsuota lähetän pyyntöjä kohti sarastusta: ”Hidasta hieman, en ole vielä perillä!” Hienoisesti hien välttäen loikin kilometrin matkan tornille ja
Kiteen Päätyeenlahti: Lintujen syysmuuttoa aloittelijoille
Yhteistyössä Kiteen kaupungin kanssa Keväällä 2018 irrottelen uudenkarheista kiikareistani linssinsuojuksia. Kädessäni on nippu papereita, joihin on listattu lintuja kolmella kielellä. Huhtikuisen viikonlopun aikana kuljemme ahkerasti pitkin läntistä Uuttamaata, jotta oppisimme mahdollisimman
Juhlava vaellus Haltille
Kesäkuussa internetin postinkantaja tuo mieluisan viestin: "Rakkaat ystävät! Olette lämpimästi tervetulleita liittymään seuraani 50-v-tunturitourneelle Kilpisjärvelle elokuun vikalla viikolla!" Se, oliko haave Haltin vaelluksesta muhinut sankarittaremme mielessä pitkäänkin, paljastui seuraavassa viestissä:
Suo, kurki ja teeri – unohtumaton aamukonsertti
Sääennuste lupaa napakkaa yöpakkasta, täyttä aamuaurinkoa sekä vauhdilla kohoavaa lämpötilaa. Luvassa täydelliset olosuhteet aamun autereiden ihailijalle. Suuntaan suolle utua seulomaan. Metsäautotien päätyyn kuuluva kumu on lupaava, konsertti on pian alkamassa
Postikortteja Ahvenanmaalta
Takani on yli vuosi nomadiutta. Pakkaamista, purkamista, siirtymätaipaleita ja aikataulusumplintaa. Itse valittua sekä haluttua elämää. Minun pakkaillessa, purkaessa ja paikkaa vaihtaessa, on monen iloisen viesti odottanut kärsivällisesti vastausta. Jopa niin
Grönlannin kukkatrilogia: Punainen
Kesä 2018. Kävelen suoraan maalikaupan värikartaston eteen. Ojennan käteni ja poimin mukaan keltaisen. Mistään en ole koskaan ollut yhtä varma. Tätä minä tarvitsen. Maalaan seinän syvän, hehkuvan keltaiseksi. Muutan seinäni eteen
Grönlannin kukkatrilogia 2/3: Keltaista ja valkoista
Vuosi sitten kompuroin kasvikurssin pähkyläisellä polulla. Pänttään, panikoin ja lopulta läpäisen testin. Nyt kuljen taas varvukossa kirja kädessä, mutta tunnelma on toinen. Koe ei kummittele, vaan kukat ojentelevat kutsuvasti terälehtiään.
Muun maan mustikat ja grönlantilainen kasvimaa
"Mitä marjoja nämä ovat?" kysyn, kun maistelen Islannissa skyrini päälle pudottelemiani, erehdyttävästi mustikkaa muistuttavia marjoja. "Blueberries", vastaa islantilainen. "Mutta nämä eivät maistu mustikoilta." tivaan. "Ehkä sekaan on eksynyt muita marjoja." hän toteaa olkiaan