Mistä tilata islantilainen villapaita?
Luettuaan kirjoitukseni 10 seikkaa islantilaisesta villapaidasta, ulkoilijan unelmavaatteesta, lukija kysyy: "Osaatko kertoa voiko mistään tilata islantilaista villapaitaa?" En osannut, mutta otin selvää, jotta kaikki muutkin pääsisivät nauttimaan elämästä islantilaisen ihanuuden kanssa.
Postikortteja Ahvenanmaalta
Takani on yli vuosi nomadiutta. Pakkaamista, purkamista, siirtymätaipaleita ja aikataulusumplintaa. Itse valittua sekä haluttua elämää. Minun pakkaillessa, purkaessa ja paikkaa vaihtaessa, on monen iloisen viesti odottanut kärsivällisesti vastausta. Jopa niin
Takana satumainen vuosi 2019 – edessä suurenmoinen 2020
Vuosi sitten pakkailimme Ukuit-naisen kanssa rinkkoja tahoillamme viettääksemme uuden vuoden Sarajevossa. Vuosi vaihtui hilpeän vaelluskissan loikkia ihaillessa sankassa lumipyryssä jossain vuorella, korkealla Sarajevon yläpuolella. On aika sanoa heipat menneelle ja
10 seikkaa islantilaisesta villapaidasta, ulkoilijan unelmavaatteesta
Heinäkuussa kävelin liian isoissa saappaissa islantilaisen lammastilan pellolla. Pohdin ääneen isännälle haavettani. Toiveenani oli aito, islantilainen villapaita, lopapeysa. Tuttuun tapaan hän on hiljaa - näyttää tarkkailevan lampaiden kulkua ja kommentoi
Pieni Ritojärvi – lumoava puupolku Pohjois-Karjalassa
Kesken laavukahvin kummini huudahtaa kauhuissaan enkä minä saa säikähdykseltä sanaa suustani. Takavasemmalta laavun takaa on hiipinyt näkökenttäämme aseen piippu.
14+1 arktista nojatuolimatkaa – kirjavinkkejä viileän viiman ystäville
Hiihtoa vuonosta vuonoon, venematkalta kyytiin tuore turska ja rannasta simpukat. Napakettu jolkottaa rauhallisena rannassa ja valas vilauttaa pyrstöään. Aurora Arktikan aluksilla, Islannin Länsivuonoilla voi päästä seikkailuihin, joita ei ole osannut
No onkos tullut talvi? Kahden kansallispuiston retki marraskuussa
Kesästä luopumisen tuskan haihduttua saapuu pehmeä, ruskainen, tuoksuva ydinsyksy. Vimeisten ruskan rippeiden ja lumen odotuksen väliin jää mystinen, jäähelmin koristeltu kymmeninen harmaan sävyjen olotila. Ajatuksenani oli tarkkailla tuota hiipivää ajanjaksoa.
Patvinsuon kansallispuisto – astetta villimpi viikonloppu
Lähes kaksi vuotta sitten luin Maailmanäärellä-blogin lumoavan tarinan lokakuisesta viikonlopusta kuuraisessa Patvinsuon kansallispuistossa ja lähistön mökissä tähdenlentojen räiskeessä. Siitä lähtien olen haaveillut palaavani puistoon juuri lokakuussa. Hellinyt unelmaa täysin hiljaisista
Pogostan kierros lokakuussa – Pohjois-Karjalan helmiä
Kuljin Pogostan kierroksen testatun ja täydelliseksi todetun vaelluskaverini, Tiukusen kanssa neljän lokakuisen vuorokauden aikana. Saimme kuulijoiltamme podcastimme Pogosta-jaksoa varten mainioita kysymyksiä. Voitkin nyt nautiskella Pogosta-tarinat monessa muodossa. Hieman rönsyilevämmän muodon
Paluu Tiilikkajärven kansallispuistoon
Tiilikkajärvi lumoaa aina uudelleen ja uudelleen. Pian oppaan kanssa tekemäni retken jälkeen luikin takaisin puistoon. Venäjänhiekan hiljaisessa illassa kadun illallisvalintaani - rapea salaatti rouskuu niin, että pelkään tekeväni metelöinnillä ympäristörikoksen.