Title Image

Reissut

Koirajoen kupeessa, Lemmenjoen kansallispuistossa erä- ja luonto-opasopiskelijaryhmämme asettelee pullistelevia rinkkoja selkiinsä. Edessä on viisi yötä erämaassa, reittien ulkopuolella. Paras tapa oppia, on kokea ja kokeilla asioita ihan itse. Siksipä meeidät heitelläänkin

Piposilmillä-Miljan blogista pöllin vuosi sitten nerokkaan ajatuksen: "Matkabudjetti on ollut pieni, joten olen hotellihakupalvelun sijaan naputellut selaimeen osoitteeksi yleensä Metsähallituksen sivut: Luontoon.fi." Kansallispuistothan ovat todellakin Suomen sykähdyttävin hotelliketju! Palvelut ovat huippuluokkaa

YHTEISTYÖSSÄ LOMALEIVON MÖKKIKYLÄN KANSSA. Saan yhteisen elämämme ensimmäisen tekstiviestin kummipojaltani: "Mikäsesunsyntäriyllätyson?" Minuuttia myöhemmin: "Vastaa nyt!" "Menemme yhdessä retkelle kansallispuistoon ja sitten yövymme mökissä. Mökissä on poreamme. Miltäs kuulostaa?" "Jeeeee" [caption id="attachment_3536" align="aligncenter" width="1024"] "Onko siellä reitillä jotain

"Kroolin käsiveto koostuu veto- ja palautusvaiheista. Käsivedon palautusvaiheella tarkoitetaan vedenpinnan yläpuolella tapahtuvaa osaa, jossa käsi viedään reiden sivulta yläkautta pitkälle eteen. Tässä vaiheessa tärkeintä on pyrkiä minimoimaan veden vastus nostamalla

[caption id="attachment_2337" align="aligncenter" width="1024"] Tietenkin aamiaisella on polkagris-purkki - olemmehan Ruotsissa![/caption] "Kotisi on linnasi." lupaa horoskooppini päivän Karjalaisessa. Tähdet eivät ole nyt ihan tarkkailleet toimintaani. Olen reissannut viime viikot niin Ruotsissa

[caption id="attachment_2310" align="aligncenter" width="1024"] Kisan aattona hiihtelin liukulumikengillä Patvinsuon Kansallispuistossa[/caption] Luin tänään viimeisen sivun Jens Andersenin Astrid Lindgrenin elämästä kertovasta kirjasta Tämä päivä, yksi elämä. Lidgrenin saduissa on usein sydäntäsärkevän yksinäisiä