Title Image

Blog

Photo: Phil Sifferman

Hiihtopurjehdus s/y Arktikalla Islannin Länsivuonoilla

Olin nähnyt kuvia hiihtäjistä, jotka viilettävät talvikelistä kohti sulaa merta ja vuonossa odottavaa alusta. Olin ihan salaa, pimeässä ja muille kertomatta haaveillut moiselle reissulle pääsystä. Muutaman uskomattoman sattumuksen ja viestin jälkeen nostin lainasuksipussin Islannin Länsivuonojen pikkuisen Ísafjördurin satamassa s/y Arktikan kannelle. Nipistelin vaivihkaa käsivarttani. Näenkö unta vai olenko oikeasti täällä?

Hiihtopurjehdus Islannissa | Ski and Sail in Iceland Photo: Terhi Jaakkola

Arktikan sisaralus Aurora

Suksien ulkoilutusta Suðureyrissä

Ensin veneeseen ilmestyy tuoreen leivän tuoksu, sitten valtava leipälaari ja lopulta tumma kiharapilvi, jonka keskeltä hymyilee pikkuruinen Hayat, 12 kertaa Antlantin ylittänyt arktisen purjehduksen superkonkari. Hän on s/y Auroran kippari. Aurora ja Artika ovat saman yrityksen kaksi eri venettä. Vietän tulevan viikkoni Arktikalla, joka muistuttaa näistä kahdesta enemmän perinnepurjealusta, Aurora on entinen kilpapurjevene.

Ilma on kostea, muttei vielä mahdoton. Ennusteessa näkyy lähestyvä myrsky, siksi molemmat veneet pitävät paksut köytensä kiinni laitureissa. Pakkaamme sukset autoihin ja ajamme tunnelin läpi lähikylän rinteille reippailemaan. Vaikka lumi on tahmeaa ja lasku lähinnä suoriutumista on tunnelma iloinen. Tämä oli suurimmalle osalle ryhmäämme elämän ensimmäinen hiihtokokemus Islannissa.

Hiihtopurjehdus Islannissa | Ski and Sail in Iceland Photo: Terhi Jaakkola

Suðureyri 66°

Onko kellään uimapukua mukana? Pyyhettä? Ei tietenkään. Vuokrapuvuissa molskahdamme lähikylän kuumiin ulkoaltaisiin. Islannissa kaikki järjestyy. Aina. Muiden poristessa yli +40 °C altaissa, nautiskelen muutamat uintisiivut hitaasti veistellen. On talvi, mittari nollan tienoilla, olen kylässä, josta vaatemerkki 66°North sai alkunsa, uin ulkoaltaassa, rauhasta nauttien. Kun nostan päätä haukatakseni happea, voin ihailla lumisia vuoria.

Hiihtopurjehdus Islannissa | Ski and Sail in Iceland Photo: Terhi Jaakkola

Islanninlipun värit uudelleen järjesteltyinä

Uimassa lumituiskussa

Arktikan kyytiin, arktisista elämyksistä nauttimaan on lentänyt kahdeksan hengen ryhmä, joista suurin osa USA:n länsirannikon sateisesta Seattlesta. Tämän kuultuaan ystäväni viestittää: ”Yritä selvittää, miksi ovat matkustaneet Islantiin, kun heillä on takapihallaan Whistlerin puuteriparatiisi!”

Vaahtopäät suojaisalla lahdella ovat eilistä valkoisempia. Tänään ei ole asiaa suksille, saatikka merelle. Hiihdon sijaan halukkaat pääsevät kiertoajelulle. Álftafjörðurin vuonon pohjukan levähdyspaikalta kävelymatka Valagilin seinämän vesiputouksia ihailemaan ei ole kovinkaan pitkä, mutta ehdimme kokemaan retkellä aivan kaikki vuodenajat.

Hiihtopurjehdus Islannissa | Ski and Sail in Iceland Photo: Terhi Jaakkola

Valagilin polulla putousretkellä

Pysähdymme sopalle Heydalurin vanhasta navetasta kunnostettuun ravintolaan. Valkeapäisen rouvan pituuden ovat vuodet jo kääntäneet kumaraan, mutta hyvän tuulisena hän pyörii varmistamassa vieraiden viihtyvyyden. Islantilainen jäätikköopas nyökkäilee päivän ohjelmallemme. Tämä on kuulemma niin islantilaista. Oppaat saavat aina laatia vähintään suunnitelmat A, B, C ja D. Jos C toteutuu, on sää ollut jo kohtalaisen suotuisa.

Tuuli jatkaa riehumistaan. Välillä olemme keskellä lumikuuroa, sitten paistaa taas aurinko. Pulahdamme autioon, kuumaan altaaseen. Meri vyöryy vieressä. En malttaisi lähteä, mutta muilla sormet jo taipuvat katkaravuiksi.

Hiihtopurjehdus Islannissa | Ski and Sail in Iceland Photo: Terhi Jaakkola

Vieressä hyinen vuono, altaassa loputon lämmin

Kuuntelen nyt toista iltaa seattlelaisen hiihtoryhmän tarinointia. Huimapäiset, hyväntuuliset hiihtomuistelut jatkuvat katkeamattomana virtana. Ensimmäisenä iltana ihailin mielessäni minua kokeneempien harmaapäiden mielikuvitusta, mutta nyt innostuvat värittämään tarinoitaan kuvilla ja videoilla. Tarinat taitavatkin olla ihan totta. Olen ihka-aitojen ex-hiihtopummien seurassa. Kaksi vähätukkaisinta muistelee ensikohtaamistaan Verbierissä vuonna, jolloin minua ei vielä ollut. He elehtivät kuin molemmilla olisi ruuhkatukkaa silmillä. Basistimaisin elein he pyyhkäisevät liehuvat lettinsä taakse ja kysyvät vuorotellen: ”Hi, what is your name?” Näin he kuulemma tapasivat. Sukset jalassa ja tukka silmillä. Ja taas vene täyttyy hersyvästä naurusta. ”Oh, 70-luku – se oli yksi pitkä, ihana, loputon viikonloppu!” he toteavat moneen otteeseen.

Ehkä joku ihailee nuoruutta. Näiden tarinoita kuunnellessa, minä ihailen kokemuksia ja sitä, että vielä kokemuksia keränneenäkin pystyy ja haluaa kiivetä vuoren seinää keräämään muutaman elämyksen lisää.

Hiihtopurjehdus Islannissa | Ski and Sail in Iceland Photo: Terhi Jaakkola

Samakin maisema vaihtuu yhden päivän aikana lukuisia kertoa – välillä paljastuu sininen taivas ja pian onkin näkyvissä pelkkää valkoista.

Vaakalunta

Paikallisennuste kehottaa pysymään sisätiloissa. Yksi herää yöllä merisairaana. Lumi etenee yhdestä ilmansuunnasta päinvastaiseen. Kippari toteaa iloisesti virnuillen: ”Vaakalunta.” Orastava flunssa yrittää napata kiinni villapaitani helmasta. Monet kahvilat ja kaupat pitävät ovensa kiinni. Vieraat suhtautuvat säätilaan ymmärtäväisesti. Hiihto-opas pysyy näennäisen tyynenä, mutta mitä mahtaa oikeasti miettiä? Sukset pysyvät tänäänkin veneen kannen tukevissa laatikoissa.

Pääsemme tutustumaan paikallisen panimon tarinaan. Flunssanpoikanen katoaa johonkin IPA:n ja ALE:n välikuohuihin. Nukahdamme tuulen jatkaessa riehuntaansa.

Hiihtopurjehdus Islannissa | Ski and Sail in Iceland Photo: Terhi Jaakkola

Pian edessä taas arktisen purjehduksen perusmanööveri: lumityöt

Vihdoin merelle. Valas näkyvissä!

Yksi kerrallaan kömpii hyteistään, kiipeää portaat ylös, avaa luukun ja huudahtaa: ”WOW!!!! Amazing!” On kuin myrskyä ei olisi ollutkaan. Veden pintaan on kasvanut ohuen ohuita jäälauttoja, kannen on peittänyt tuore lumi. On kaunista ja hiljaista.

”Jæja!” tuumaa islantilainen, kun on aika lähteä. Miehistö lapioi kannelta lunta kipparin kääntäessä keulan suojaisasta satamasta kohti merta. Vanha maininki muistuttelee menneestä myrskystä. Heiluva horisontti unohtuu, kun yksi vieraista huutaa: ”Whale!” Ja toden totta, vieressämme pyörähtää lounasta nauttiva valas. Elämys on hämmentävä ja nopeasti ohi. Epäuskoisena tuijotan pientä videopätkää, jolla pyrstön valkoinen vilahtaa.

Tuuli muistaa taas tehtävänsä ja saamme purjeet hetkeksi ylös. Illan vuonon pohjukkaa lähestyessä kippari kaivaa järeän metallikiilan ankkurin pudotusta avustamaan. Tällaista on arktinen purjehdus. Ulkona on hyistä tai hyisempää, sisällä kuitenkin aina lämmin.

Aurora Arktikan hiihtopurjehdusreissut suuntaavat sään salliessa Islannin luoteisimman kulman vuonoille, Hornstrandirin luonnopuistoon. Alue on autuaan autio ja hiljainen. Kesällä vaeltaja saattaa kohdata toisen, talvella on äärimmäisen epätodennäköistä tavata muita kuin hylje ja napakettu. Vuonojen kääntöpuolelta alkaa avomeri, jonka takana on Grönlanti. Hiihtäjät pääsevät oppaan kanssa veneeltä vuonon reunaan, kiipeävät vuoren yli ja laskevat seuraavaan vuonoon, jossa alus jo odottaakin ankkurissa. Luonnon ihmettelyä voi jatkaa kajakista käsin.

Hiihtopurjehdus Islannissa | Ski and Sail in Iceland Photo: Terhi Jaakkola

Ensimmäiset askeleeni Hornstrandirin luonnonpuistossa. Photo: Phil Sifferman

Aurinko löytää meidät, kun kiipeämme kumiveneen kyytiin. Viisi hiihtäjää kerrallaan nousee merilevien seasta rantaan. Kiinnitämme karvat suksien pohjiin ja nautimme yksityisrinteestä. Sukset löytävät alamäessä kovaksi jäätyneitä kaistaleita, mutta myös pehmeää unelmaa. Emme malttaisi lopettaa, mutta valo katoaa pian vuonon seinämiltä.

Jätettyämme rannan ilmestyy jostain napakettu mononjälkiämme tutkimaan.

Hiihtopurjehdus Islannissa | Ski and Sail in Iceland Photo: Terhi Jaakkola

s/y Arktika Veiðileysufjörðurin vuonolla, Hornstrandirin luonnopuistossa

Hiihtopurjehdus Islannissa | Ski and Sail in Iceland Photo: Terhi Jaakkola

Paluu s/y Arktikalle

Hiihtopurjehdus Islannissa | Ski and Sail in Iceland Photo: Terhi Jaakkola

Iltataivas tulessa islantilaisella vuonolla

Hiihtopurjehdus Islannissa | Ski and Sail in Iceland Photo: Terhi Jaakkola

Mitä kaikkea ovatkaan kokeneet nämä purjeet? Kuinka monta jäävuorta ja valasta ovat moikanneet?

Arktisia elämyksiä

Generaattori hurisee taustalla, termos tarjoaa lämmintä kahvia tauotta. Aamupalapöytään ilmestyy yksi hiihtäjä kerrallaan. Veneessä vallitsee kiireetön, välitön tunnelma. Kippari loihtii iltaisin pöytään ravintolatason lähiruokaelämyksiä, förstin jälkiruuat yllättävät iloisesti ilta toisensa jälkeen. Ruokapöytää ympäröivien hyllyjen kirjojen selkämykset kutsuvat sivuilleen seikkailuihin. Tässä veneessä eivät seinät aivan heti kaadu syliin. Onneksi, koska lumituisku ja vallaton tuuli ovat palanneet seuraksemme.

Hiihtopurjehdus Islannissa | Ski and Sail in Iceland Photo: Terhi Jaakkola

Toiveikkaana kohti rantaa. Antaako arktinen tuuli kiivetä vuoren yli ja laskea seuraavaan vuonoon vai hätistääkö hiihtäjän kiltisi takaisin?

Kippari ja hiihto-opas pohtivat päivän suunnitelmaa, tutkivat ennustetta ja miettivät, mitä tehdä. Ymmärrän vuonojen hiihdosta uuden ulottuvuuden: täytyy pohtia, millä kelillä pääsee kuivin monoin kumiveneestä rantaan. Suurin osa ryhmästä pääsee tuulesta huolimatta hikoilemaan hyvän hiihtoreissun. Illalla sää hiljenee jälleen. Juustokakun jälkeen kuluu kannelta toiveikas huudahdus. Taivalla on vilahtanut aavistus revontulesta.

Hiihtopurjehdus Islannissa | Ski and Sail in Iceland Photo: Terhi Jaakkola

Iltanäytös vuonolla

Pian seisomme kaikki suut auki pohjoisen taivaan vihreää tanssiesitystä hämmästelemässä. Siellä pimeässä muiden hihkuntaa ja superlatiivitulvaa kuunnellessani ymmärrän, miksi amerikkalaiset hiihtokonkarit ovat matkanneet tänne. Eivät he ole puuteria etsimässä. Tänne tullaan hakemaan arktisia elämyksiä ja niitä olemme todellakin saaneet isolla kauhalla ja ihan joka päivä!

Ongelma paratiisissa

Vuonon maisema on kuin ylieditoitu postikortti. Lähes naurettavan upea. Valkoinen rinne täyttyy auringonvalosta ja pehmeä lumi kutsuu, mutta on tarjolla myös toinen elämys. Kippari on lähdössä poimimaan simpukoita. En ole koskaan poiminut simpukoita. Miten valita kahdesta ihanuudesta vain yksi?

Päädyn letkan perässä mäkeen. Juuri kun luulen, ettei hymy voi muuttua leveämmäksi ui hylje latumme vierestä ja sitten pieni harmaa kivi liikahtaa. Se onkin hyljevauva!

Ski and Sail in Iceland Photo: Terhi Jaakkola

Karvat pohjaan ja kohti korkeuksia. Länsivuonojen mäet tarjoavat nousijalle noin 600 – 700 metriä vertikaalia / nousu.

Hiihtopurjehdus Islannissa | Ski and Sail in Iceland Photo: Terhi Jaakkola

Tässä hiihtokeskuksessa ei ole hissijonoja. Kuva: Phil Sifferman

Tuuleton rinne saa kaipaamaan kesävaatteita. Lasku tarjoaa odottamattoman hyvää lunta. Paluumatkalla tuoksu paljastaa kauas veneestä kipparin saaliin. Saamme astella vielä piipparit kauloissamme suoraan simpukkalounaalle.

Hiihtopurjehdus Islannissa | Ski and Sail in Iceland Photo: Terhi Jaakkola

Taustalla s/y Arktika, jossa kippari on juuri nostanut uunista tuoreet simpukat hiihtäjiä odottamaan.

Hiihtopurjehdus Islannissa | Ski and Sail in Iceland Photo: Terhi Jaakkola

Hornstrandirin alueen paras kelluva ravintola pääsi taas yllättämään iloisesti.

Häkeltyneen onnellisina palaamme Ísafjörðurin satamaan. Muu miehistö on jo siirtynyt hotelliin, kippari rientänyt hoitamaan kiireisimpiä asioitaan. Nousen laukkuineni hiljentyneessä satamassa kannelle. Viereisen veneen istumalaatikossa Auroran hiihto-opas soittaa kitaraa, ranskalainen kipparitar tanssahtelee vieressä. Katselen tyyntä maisemaa, huokaan onnellisena ja ajattelen: ”Nyt maistuisi olut.” Ja samalla viereisestä veneestä huudetaan: ”Hei tule kylään, meillä on yksi tölkki sinullekin.” Paistavatko haaveeni näin selvästi otsani läpi?

Lisää aiheesta:

Video maaliskuisesta hiihtopäivästä Hornstrandirin vuonossa

Ski and Sail in Iceland Photo: Terhi Jaakkola

s/y Arktika matkalla kohti uusia seikkailuja.

Millainen oivallus sinulle tuli postauksesta? Oletko jostain eri mieltä? Haluatko kysyä lisää? Kommentoi alle niin jatketaan keskustelua!