Hollantilainen jäänlöytäjä Karel van der Voort – retkiluistelija Lapin jäillä
See below for the shorter version of the story in English!
”Vau, mikä viikko meillä oli! Kaikki nämä kiiltävät, kauniin mustat, lähes säröttömät, virheettömät jääkentät – lähes sietämätöntä. En ole varma olenko koskaan nähnyt mitään tällaista.”
Kuka kumma luistelee jäillämme?
Lokakuussa, Pohjois-Karjalassa selaan sää- sekä jäätietoja ja toivon lähijäiden kypsyvän. Suomen retkiluistelijoiden yhteisö raportoi omalle sivustolleen jäähavaintoja. Punainen pallo: ei luisteltavissa, keltainen pallo: jotenkuten, sininen pallo: luisteltavaa … ja sitten kaikkien himoitsema vihreä: sileää ja kovaa. Nyt joku täplittää Lapin vesiä vihreillä raporteillaan. Kuka on tämä mystinen mies?
Hollantilainen jäänlöytäjä
Löydän mysteerimiehen sähköpostiosoitteen ja ilokseni lajitoveri etelästä vastaa pian viestiini. Luistelijan nimi on Karel van der Voort, somen virroista hänet löytää aliaksella Dutch Ice-Finder.
Alla Karelin vastaukset haastattelukysymyksiini. Kursiivilla kirjoitetut tekstit sekä kuvat olen Karelin luvalla lainannut hänen kirjoittamastaan retkiraportista.
Milloin aloitit luistelemaan?
Aloitin luistelun 10-vuotiaana, vuonna 1976, 2 veljeni ja naapurini kanssa pienillä ojilla talomme edessä.
Oletko koskaan luistellut ruotsalaisten, norjalaisten tai suomalaisten kanssa? Eroavatko eri maiden luistelijat mielestäsi toisistaan?
Olen luistellut joidenkin ruotsalaisten kanssa. Pidän Anders Malmqvistiä todellisena luisteluystävänäni. Ymmärrämme ja täydennämme toisiamme mainiolla tavalla. Olen tavannut muitakin hienoja ruotsalaisia luistelijoita yhteisön retkillä, mutta Andersin lisäksi en ole tutustunut muihin kunnolla.
En ole juurikaan luistellut norjalaisten tai suomalaisten kanssa, mutta tapasin erittäin ystävällisen kalastajan Oulujärven pohjoispuolella. Luulen, että luistelukulttuuri on sama ruotsalaisten ja suomalaisten välillä. Molemmissa maissa tehdään paljon pitkiä retkiä täydet turvavarusteet ja opas mukana. Olen kuitenkin taipuvainen ajattelemaan, että suomalaiset ovat hiukan ystävällisempiä 😏.
”Teimme uskomattoman seikkailun läpi vertaansa vailla olevia, juuri jäätyneitä järviä pohjoisessa Norjan rajan tuntumassa. Sieltä jatkoimme suurelle jäätyneelle alueelle lounaaseen Hetasta sekä lukuisille vesille Muonion itäpuolella. Tällaista tilannetta, jossa lukuisat vesistöt keskikokoisista suuriin jäätyvät saman aikaisesti ja tasaisesti muodostaen suuria, hienoja, mustia jääpintoja näkee hyvin harvoin. Harvinainen tilanne lähes vaati hyppelemään järveltä toiselle yhden suuren vesistön huolella luistelun sijaan.”
Kotimaasi oli luistelun suurruhtinaskunta, mutta nyt jäät ovat siirtyneet pohjoisemmaksi. Matkustatko usein jään perässä?
Luonnonjäällä luistelun mahdollisuudet kotimaassani ovat mielestäni menneisyyttä ilmastonmuutoksen vuoksi. Vietän 20-30 päivää vuodessa jahdaten uutta jäätä. Toisinaan luistelen vanhemmalla jäällä, mutta uusi jää on mielenkiintoisempaa ja laulavampaa. Olen aina utelias löytämään uutta jäätä ja näkemään mitkä järvet saavat jääkannen kylmän loitsun ilmaantuessa.
Asutko edelleen Hollannissa? Oletko sunnitellut muuttavasti lähemmäs jäitä?
Asun edelleen Hollannissa, lähellä Amsterdamia, mutta jos olisi mahdollisuus muuttaa …sanotaanko nyt vaikka Suomeen, haluaisin toki! Mutta enhän tunne ketään Suomesta! 😎😌
”Vauhdilla siirryimme päivän pääpalkintoon, Jerisjärvelle. Teimme ensin silmukan järven kaakkoisosassa ja Anders jatkoi nopeampaa tahtia suoraan länteen. Luistelin hänen takanaan mutkitellen hieman, mutta varmistaen jatkuvan katsekontaktin. Luistelemme muutaman saaren ympäri keskellä järveä, alueilla, joiden jäät olimme jo testanneet. Luistimeni kiisivät vaivattomasti sileän jään poikki. Tällaista nopeutta en ole ennen saavuttanut. Lentämisen täytyy tuntua tältä!”
Missä maissa olet luistellut? Mitkä maat ovat unelmalistallasi?
Maita, joissa olen luisteltu, ovat Kanada (Brittiläinen Kolumbia ja Alberta), Yhdysvallat (Michigan ja Alaska), Ukraina (Kiova, Dnjepr-joki), kaikki Baltian maat, Puola, Saksa, Belgia, Ranska, Italia, Sveitsi, Itävalta, Tšekki, Slovakia, Unkari, Turkki ja ehkä unohdin yhden tai kaksi.
Siperia, Kazakstan, Armenia ja eräät muut maat ovat edelleen unelmalistallani. Haluan myös kokea lisää jäitä Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Mikä seikka luonnonjäässä on mielestäsi ylitse muiden?
Eniten rakastan tuoreen jään ÄÄNTÄ.
Miten osasit olla juuri oikeassa paikassa oikeaan aikaan – eli Suomen Lapissa lokakuussa?
Matkustin Kiirunaan yöjunalla lokakuun puolessa välissä, silloin Suomi ei ollut millään tavalla mielessäni, mutta kuva retken todellisesta määränpäästä kirkastui mieleeni viikossa. Sain luistelukaverini vakuutetuksi siitä, että Hetta ja alue Muoniosta itään olisivat pian parhaat paikat. Tämä oli kultainen siirto. En ole koskaan nähnyt sellaista jäätä, mitä koimme Jerisjärvellä. Jää oli enimmäkseen viisi senttistä.
Tarvitaan jonkun verran kokemusta, jotta osaa lukea sääsivustoja oikealla tavalla, mutta ennen kaikkea tarvitaan vaistoa. Käytän vain harvoin satelliittikuvia oikeita järviä löytääkseni.
Katson sääennusteen ja sen perusteella ryhdyn tarkkailemaan järviä, joista minulla on vahva tunne, että siellä olisi jään mahdollisuus. Suurimman osan kerroista lähden retkelle ilman tarkempaa tietoa tai muiden tekemää jääraporttia. Näin toimien taidan aina saada parhaat ’kicksit’. Tutkin uusia alueita mitatakseni onnistumistani jääennusteissani, valitsen matkareittini ja kuljen järveltä toiselle auringonnoususta pimeyteen asti.
Palasin takaisin Suomeen lokakuun lopulla ja löysin mukavan jään Pellosta itään. Se on myös alue, jota tuskin koskaan on tutkittu ja erittäin mukava, mutta Kemijärven alueeseen todella RAKASTUIN!
“Mikä päivä! En ole ehkä koskaan nauttinut näin paljon täyden kympin jäätä yhden päivän aikana. Välillä en tiennyt olenko enää tässä maailmassa ollenkaan, välillä tuntui, kuin olisin elokuvassa. Ei ole olemassa sanoja, jotka kuvaisivat kokemamme.”
Karelin videoita Lapin herkkujäiltä
Lisää kirjoituksiani retkiluistelusta löydät täältä.
Same story in English
Karel van der Voort & Grade 10 ice Bonanza in Finland, October 2019
“Wow what a week we’ve just had. All these shiny, beautiful black, in many cases crackles, spotless plates of ice, it was even for us, a bit overwhelming. Not sure if I have seen anything like today, ever before.”
In October 2019 someone reported about great black ice from Lapland. Who is he? The mysterious Dutch Ice-Finder is called Karel van der Voort. Below you can find the answers he gave when I had the pleasure to interview him. I’ve copied some parts of his tour report with his permission. The copied texts are in italic.
When did you start tour skating?
I did start skating as a kid when I was 10 years old on small ditches in front of our house, in 1976, with my 2 brothers and a neighbor.
“We made an incredible adventure sweeping an unparalleled amount of recently frozen lakes from just across the Norwegian border on the north, then a big frozen area south west of Hetta and many waters east of Muonio, which is more south. This situation rarely seen in which a large number of medium to large size waters froze simultaneously and evenly, to large beautiful black ice surfaces invited for an unconventional ice hop on – hop off kind of journey and I guess I am very unconventional with a signature style and I never stick to one large lake.”
Have you skated together with Swedish, Norwegian or Finnish skaters? If yes, have you found any cultural differences?
I have skated with some Swedes and consider Anders Malmqvist as a real skating friend because we are perfectly understanding and complement each other perfectly. I have met other nice Swedes from our communities, some are kind of well-known, but not really bonded. I rarely skated with Norwegians or Finnish people, although I met a very friendly fisherman in the archipelago on the north side of Oulujärvi. I think skating culture is the same between Swedes and Finnish people, with guides and safety equipment and skating long tours. But I am inclined to think that Finnish people are a bit more friendly 😏.
Your home country used to be the skating kingdom but now it seems that the center of this sport has moved to north. How many days approx. a year you spend traveling outside NL to chase some ice?
Chances for skating on natural ice are in my opinion something for the past, due to climate change. So I have to travel. I spend 20 to 30 days per year chasing new ice. Sometimes I skate on older ice, but new ice is more exciting and vocal and I am always curious about new ice and which lakes frozen once there is a cold spell.
Do you still live in Netherlands? Any plans to move abroad to chase the ice?
I still live in Netherlands not far from Amsterdam but if there was a chance to move to let’s say Finland, I would, but I don’t know anybody 😎😌
“Fast forward to today’s main prize, Jerisjärvi. We did a looping route in the big southeast section of the lake and Anders continued at a faster pace directly west. I skated along behind him confident, cutting corners but never strayed out of sight. We skated around a few islands in the middle that we’d already tested for a while – I followed Anders around at 10 paces or so, just the same angs before. My skates were gliding effortlessly across the smooth ice – at speeds I’d never achieved on skates before. That was truly what it must feel like to be able to fly!”
Which countries are already on your skating list? What is your next dream destination?
Countries, where I have skated, include Canada (British Columbia and Alberta), USA, (Michigan and Alaska), Ukraine (Kiev, Dnjepr River), all the Baltic states, Poland, Germany, Belgium, France, Italy, Switzerland, Austria, Czech Republic, Slovakia, Hungary, Turkey and maybe I forgot one or two.
Siberia, Kazakhstan, Armenia and some other countries are still on my bucket list. And more of the US and Canada.
What is THE thing in wild ice skating that you love most?
What I love the most is the SOUNDS of new ice.
Which were the key factors that helped you to be in the right place in the right time in October 2019?
Yes, I went to Kiruna by night train in mid-October and didn’t think of Finland at first, but the picture became more clear after about a week, and I convinced my skating buddy to try the area around Hetta and east of Muonio. It was a golden move. Never seen such ice on lakes like Jerisjärvi. It was mostly 5 cm or a little more, never seen ice with such thickness generally on so many lakes, and no frost flowers, or barely.
It takes some experience, studying weather sites and most importantly, instinct. I rarely use satellite imagery to point to a lake. I see the weather outlook and start to affirm some lakes that I have a strong feeling that they will catch and just go. Most of the time without any ice scout reports, or ever having visited before. And that is maybe the greatest kick of it all.
To explore new areas and lakes, measure my ”success” with very little information, picking an itinerary and travel from one lake to another, from sunrise till it gets dark. I went back to Finland at the end of October for a second trip and found some nice ice east of Pello, it’s also a region that has barely ever been explored and very nice but I LOVE the Kemijärvi area!
“What a day it was. Not sure if I have ever had so much Grade 10 ice before, in one day. Sometimes didn’t know if I was still in fact on earth. No words to describe this adventure we had. It was sometimes like a movie.”
How did it look like? Check Karel’s videos from his tour:
