”Nuku hyvin äläkä sure. Ensimmäisenä kevätpäivänä minä olen taas täällä luonasi. Rakenna pato minua odotellessasi.” kirjoittaa Nuuskamuikkunen kevätkirjeessään Muumipeikolle.

Tänään on kevätpäiväntasaus. On aika palata muikkusreissultani katsomaan miten hienoja puroja ja patoja ystäväni ovat rakentaneet.

Pitkän syksyisen pohdinnan jälkeen päädyin vaihtamaan työpaikkaa. Loikka johonkin uuteen mahdollisti yllättäen muutaman viikon vapautta keskellä parasta talvea. Mitä tekisin? Minne menisin?

Pakkasin seikkailuautoni täyteen talvivarusteita ja käänsin keulan pohjoiseen.

Mukaan matkalle sain ystäviltäni lähes liian liikuttavan selviytymisoppaan. Jos haluat antaa lahjaksi jotain ainutlaatuista, anna ajatuksia. Kerro, miksi joku lähelläsi on ihana. Kirjoita, mihin haluaisit hänen kanssaan matkustaa. Ilmaista, ikimuistoista. Opas kainalossani matkustin läpi lumisen Suomen.

Oppaassani on osio: Nauti puolestani… / Ihaile puolestani…
Kiitos rakkaat, kyllä minä nautin! Alla kuvaraporttini tämän osuuden toteutuksista.

Nauti puolestani Lapin lumesta ja auringosta.

Ylläksen satumetsissä

Ylläksen Kuertunturin lunta ja aurinkoa

Kaikkein mystisintä lumi oli Riisitunturilla. Aurinko ei Riisillä vieraillut kanssani samaan aikaan, mutta lumoava lumi sai minut pysymään Posiolla monta päivää

Nauti puolestani: Soldnedgång uppe på ett fjäll.

Sykähdyttävimmät auringonnousut ja -laskut nautiskelin Pallaksella

Aamu Pallaksen Palkaskerolla oli niin tuulinen ja kylmä, että kameran kanssa oli vaikea pysyä pystyssä. Elämys oli silti jokaisen jäätyneen hetken arvoinen.

Ihaile puolestani maailmaa makrolla.

Nauti puolestani: Pöllön huhuilusta

Helmipöllön huhuilua pääsin nauttimaan Korouomalla. Siitä ihan oma tarina täällä.
Pallaksen Pöllöjen huhuilusta sain iloita Pallaksen vapaalaskuretkellä upeana, aurinkoisena talvipäivänä.

Vapaalaskuretkellä Pallaksella Kuva: Aku Korhonen

Suklaalla elävä, uskomattoman ihana ja puuvillainen ystäväiseni toivoi: Ihaile puolestani pohjoisen kaakaopapuviljelmiä. Riisitunturin maisemat olivat niin mielikuvitukselliset, että siellä uskon jopa kaakaopavun kasvavan.

Riisisuklaata Riisitunturilla

Nauti puolestani vapauden tuomasta onnentunteesta kehotti koko reissun ytimen erinomaisesti ymmärtänyt.

”Lyhyesti sanoen kaikki hyvät asiat ovat villejä ja vapaita.” kirjoitti Henry David Thoreuau kirjassa Kävelemisen taito. Samaisessa kirjassa hän toteaa myös: ”Kenties meidän tulisi lähteä lyhemmällekin kävelylle kuolemattoman seikkailun hengessä.” Vapaudenmaistelu oli jokaisessa päivässä mukana.

Parhaiten vapaudentunne kuitenkin tiivistyi Hossan lihapyörteen laavulla, lumisateessa, kahvikuppi kädessä maailmaa ihmetellessä. En voinut uskoa todeksi, että saatoin vain istuskella siellä keskellä kaikkea kauneutta, ihan yksin, aikataulutta, hiutaleiden putoilua katsellen.

Oppaani paras hengissäselviytymisneuvo on: Matkusta silmät ja sydän avoinna.
Kun matkustaa sydän ja silmät avoinna, HALUAA jäädä henkiin. Loppu on helppoa.

Ja näin minä matkasin! Niin onnellisena! Huolimattomuuksissani pudottelin paloja sydämestäni aivan mahdottoman moneen maisemaan ja maastoon. Pakkaan varmasti pian kaverit kainaloon ja lähden niitä hakemaan.