Talviretkellä kinokseen kadonnut unelma
Title Image

Blog

Kinokseen kadonnut unelma. Kuvat talviretkeltä Tiilikkajärven kansallispuistosta. Kuvien ottaja: Terhi Jaakkola

Kinokseen kadonnut unelma

Sukellan puuteriin suksen kärjet edellä. Rinkassa kahvinporoja, ylettömästi villaa, appelsiinikiehkuraista suklaata ja vyyhti kerimätöntä, jäsentämätöntä unelmaa
Ylönen puusuksi Kuva: Terhi Jaakkola, Endorfiininmetsästäjä

Kinokseen kadonnut unelma. Kuvat talviretkeltä Tiilikkajärven kansallispuistosta. Kuvien ottaja: Terhi Jaakkola

Matka alkaa ahmien. Suu ammollaan haluan haukata kaiken: loppu elämän feng shuin, carpe diemin ja mind-loch-nessin, ymmärtäen, ettei korven taika niin toimi. Ei näyttäydy hotkijalle, vaan hänelle, joka ei vaadi. On hiljaa ja soljuu lähes piittaamattomana.

Kinokseen kadonnut unelma. Kuvat talviretkeltä Tiilikkajärven kansallispuistosta. Kuvien ottaja: Terhi Jaakkola

Tuli kamiinaan, puita kuivumaan, tulen puhaltelua, lunta sulatettavaksi, vettä termokseen, tulelle ruokaa, hiihtäjälle ruokaa, lisää puita, maistuiko, kyllä kiitos, huuhdotaan lautaset, juodaan huuteluvesi, lisää lunta sulamaan. Ilta katoaa puuhaten.

Kinokseen kadonnut unelma. Kuvat talviretkeltä Tiilikkajärven kansallispuistosta. Kuvien ottaja: Terhi Jaakkola

Ja sitten tuleekin nukkumatti. Lyö mailalla ohimoon. Retkipäivän jälkeen osuma on aina tarkka.

Kinokseen kadonnut unelma. Kuvat talviretkeltä Tiilikkajärven kansallispuistosta. Kuvien ottaja: Terhi Jaakkola

Piti ehtiä jutella. Etsiä säikeistä yhteisiä säveliä. Miettiä, mitä me toisistamme tahdomme, miksi ja milloin.

Kinokseen kadonnut unelma. Kuvat talviretkeltä Tiilikkajärven kansallispuistosta. Kuvien ottaja: Terhi Jaakkola

Paluumatkalla saapuu vihdoin hyvä hetki. Otan unelman rukkaselle ja avaan jo ajatuksen, mutta sitten se vierähtää kinokseen. Syvälle timanttiseen puuterimereen. Mitä näki pudotessaan?

Kinokseen kadonnut unelma. Kuvat talviretkeltä Tiilikkajärven kansallispuistosta. Kuvien ottaja: Terhi Jaakkola

Siellä se on, pehmeästi vaimennettu, upoksissa. Jääkö kevään löydettäväksi?

Kinokseen kadonnut unelma. Kuvat talviretkeltä Tiilikkajärven kansallispuistosta. Kuvien ottaja: Terhi Jaakkola

Saan vierelleni touhukkaan apurin. Tarttuu ongelmaan viikset innosta väpättäen. Säntäilee aikansa ja kysyy: ”Anteeksi, mitä etsimmekään?” No, sitä on hieman vaikea kuvailla, on niin hentoinen vielä.

Kinokseen kadonnut unelma. Kuvat talviretkeltä Tiilikkajärven kansallispuistosta. Kuvien ottaja: Terhi Jaakkola

Jäihän minulle vielä jäätynyt teippirulla ja murut pähkinäpussin pohjalla. Näillä jatkan.

Kinokseen kadonnut unelma. Kuvat talviretkeltä Tiilikkajärven kansallispuistosta. Kuvien ottaja: Terhi Jaakkola

Siellähän se olikin. Unelmani. Ladun lopussa minua odottamassa. Retki kirkasti ajatuksen. Istutin löytyneen etupenkille, kiinnitin vyön ja ojensin kupin kuumaa. Ajelimme kotiin hiljaisina veriappelsiininkaltaista jättiläisaurinkoa katsellen.

Paula Vesala laulaa radiossa, mutta me muutamme sanat Seikkailija Jakosuon muokkaamaan muotoon

”Oonko mä syntyny selviytyy
Mistä tää into ja kaiken syy
Mitä se on että menestyy
Taas on lähtö”

Millainen oivallus sinulle tuli postauksesta? Oletko jostain eri mieltä? Haluatko kysyä lisää? Kommentoi alle niin jatketaan keskustelua!