Yhteistyössä Kiteen kanssa

Pakkaan mieluisia vieraita nyssäköineen kyytiini. On tullut tavaksi pyöräyttää paikkakunnalla ensimmäistä kertaa vierailevat minun Kiteeni tärkeimpiä paikkoja katsomaan: ”Tuolla asui Hutsin mummo! Nyt kurvaamme Kiteen todella kauniin kivikirkon pihaan. Tuolla asuivat serkkuni ja tuolla toiset. Tuota tietä pääsee siskoni luo. Näitä portaita pitkin laskimme pienenä mäkeä. Tuolla ovat uimahalli ja hiihtoladut.” Kun kiertoajelu Kiteen ytimessä on nautiskeltu, maltan lopettaa monologini ja kääntää keulan kohti päivän retkikohdetta. Kartalla siintää Kesälahden Sortolampi.

Kummipojan kanssa retkellä

Retkelle on lähdössä kummipojistani nuorin. Äitinsä kanssa jaamme hulluuden sieniin, pojan kanssa hulluuden lukemiseen. Heihin molempiin istuttelen mielelläni lisää luontohulluuden siemeniä.

Retkeä suunnitellessa olen jo sortua tuttuun elämysahneuteen. Voisimme pelata luontobingoa! Opetella frisbeegolfia! Marjastaa! Kulkea kokonaisen luontopolun! Onkia! Mietin hetken kummipoikaani. Hän on mukavan rauhallinen tapaus. Mitäpä jos vain etsisimme yhdessä pari kiintorastia, poimisimme muutaman sienen ja söisimme hyvät eväät?

Mitä mukaan retkelle?

Innokkaat retkeläiseni kyselevät pakkausvinkkejä. Koska luvassa on aurinkoinen ja lämmin elokuun iltapäivä, emme tarvitse kuin pientä mutaa kestävät kengät ja housut, joiden polvet saavat samentua sammalikossa. Lyhyelle metsäretkelle voi lähteä mutkattomin pakkauksin, eikä varusteista kannata rakentaa lähdölle estettä. Rusinapaketti taskuun ja lähikivelle kiipeämään – siinäpä mainio lähiretki!

Perusvarustus:
Muki, juomapullo, lautanen, lusikka-haarukka ja istuinalusta jokaiselle kulkijalle.

Yhteisesti: eväät, wc-paperia, pieni ensiapuvarustus, kännykkä vesitiiviiseen pussiin suljettuna (112-sovellus ladattuna). Taskuun pieniä, nopeita eväitä: pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä.

Retken ajankohdan ja luonteen mukaan haluat ehkä pakata Sortolammen retkelle myös:

• Sadevarusteet
• Vaihtovaatteita  
• Kahvinkeittotarpeet
• Tulentekovälineet
• Kartta ja kompassi
• Sienikori & -veitsi
• Marjaämpäri
• Pyyhe ja uimapuvut
• Frisbeegolf-kiekot + tulostettu kartta radasta
• Luuppi
• Luontokirjoja

Lisäinspiraatiota:

• Metsäemon blogissa on hyvä pakkauslista lasten metsäretkelle: Metsäänlähtijän muistilista
• Metsäemo-blogin Noora haastateltavanani aiheesta: Ensimmäistä kertaa retkelle lapsen kanssa

Sortolammen sieniä ja supikoita

Keskikarjalan rastin sivuilta löydän Sortolammen maastoon kaksi karttaa kiintorasteineen: Kesälahden kiintorastit itä ja Kesälahden kiintorastit länsi. Kartoista itäisemmältä löydämme kiinnostavan laavun, jonne suuntaamme rastien 28 ja 11 kautta.

Parkkipaikka siintää vielä silmäkulmissamme, kun kompastumme ensimmäisiin sieniin. Kun kädessä on kori ja nenäkarvani vapisevat sienihulluuden vallassa, sorrun sokeuteen, joka estää näkemästä luonnon moninaisuutta. Jahtaan vain samoja herkkuja, tuttuja vuosien takaa.

Kun mukana ovat lapsen silmät ja uteliaisuus, päätän pysähtyä. Itselleni tyypillisen: ”Oi, en tunne tuota. Ei ole syötävä”, toteamuksen sijaan sanonkin: ”Otetaanpa selvää!” Olen ladannut puhelimeeni kokeilumielessä Sienitunnistus-sovelluksen ja yllätyn jo ensimmäisen sienen kohdalla. Tämähän toimii! Sovellus ei kuitenkaan tee aloittelijasta sienitietäjää. Huomaan eksyväni sanoja etsiessäni. ”Taitaa olla viinihapero”, mutisen tutkiessani sientä ja sovellusta. Huomaan muiden katsovan ihmeissään sovelluksen muita vaihtoehtoja. ”Niin, tämä kun on tällainen haperomainen….” Miten vaikeaa onkaan puhua sientä! Miten purkaa sanoiksi tattimainen tai haperomainen?

Sienisovellus onkin siis mainio tuki ja johdattelee jo vähän sieniä tuntevan kiinnostavien uusien tuttavuuksien jäljille. Ihan aloittelijalle sovelluksen käyttö voi olla hämmentävää. Pian sovellus joutaa taskuun, kun löydämme läkähdyttävän lampareen mustia torvisieniä.

Mutta mitä pitäisi katseeseemme tarttua, kun etsimme rastimääritteen mukaan soikiota, jonka sisäreunasta sojottavat saman mittaiset, pienet viivat kohti keskiötä? Jääkauden muistojahan tuo, suloinen suppa! Jääkauden väistyessä jäi monen harjun sisuksiin jäälohkareita piiloon. Kun lohkareet sulivat, jäi paikkaan kuoppa. Ennen luulin parhaiden supikoiden ja niiden kotitantereiden löytyvän Lahden seudun kuivilta harjuilta. Pohjois-Karjalaan muutettuani olen tajunnut, että Salpauseläthän jatkuvat aina Joensuuhun asti ja siksi osa Suomen parhaista harjumaisemista ja suppamaastoista löytyykin täältä!

Karjalainen eväshetki Sortolammen laavulla

Eväsrepun aarteita laavun penkille latoessani olen pakahtua onnesta. Saan pian jakaa nämä minulle rakkaat, paikalliset makuelämykset minulle tärkeiden ihmisten kanssa! Kiteen Kotileipomo on lukenut ajatuksiani ja pakannut iloksemme kaksi ehdotonta suosikkiani: lanttu- ja mustikkakukkoa. Jotta ähky olisi taattu, on mukana myös täytteiltään moderneiksi muokattuja pyöröjä eli kukkosia ja tietenkin voita.

Jo kauan ennen minua, ovat sukulaiseni matkanneet mailla ja mannuilla lanttukukko mukanaan. Kerrotaanpa eräänkin sukulaismiehen juuttuneen tulliin, kun matkatavaroista löytyi erittäin epäilyttävä ja salaperäinen asia: lanttukukko. Ystäväni-kirjojen lempiruoka-kohdan vastaus on ollut minulle aina selvä: lanttukukko. Nyt kääreestä paljastuu jotain, jonka tuoksu on tuttu, mutta posket aavistuksen odottamaani vaaleammat.

Kyselen Kotileipomosta, onko kuoressa mukana myös vehnää. ”Aikoinaan, kun anoppini opetti minua kukon tekoon, hän sanoi, että kuoresta pitää tulla niin pehmyt, jotta hampaatonkin voi sitä syödä. Lisäksi tämän päivän elo on sen verran hektistä ja vatsaa rasittavaa, jotta ruiskuori + lanttu voi aiheuttaa monellekin rankemman puoleista käymistoimintaa vatsassa.” vastataan Kiteen Kotileipomolta kyselyyni. Herkuttelulla on hintansa – olen aina luullut, mutta ehkä ripaus vaaleutta voikin olla viisautta.

Laavulla herkut käsissämme noudattelemme Kiteen Kotileipomon kukonsyöntiohjetta: ”Kukko syyvvään silleen, että kukosta leikattaan kunnollisen paksunen siivun kötkäle, otettaan voiveihti kätteen, lokattaan voita piäle ja tungettaan käillä kukkoo ommaan käkättimmeen!”

Mystinen, mehevä mustikkakukko lentää retkilautasillemme kahvin ja kaakaon kaveriksi. Niin mustikkakukko kuin rotinatkin ovat mielestäni suomen kielen tuiki tavallisia sanoja, mutta kerta toisensa jälkeen kohtaan vastapuolen katseessa suuren kysymysmerkin. Lopulta olen antanut periksi. Kukaan ei tunne mustikkakukkoa! Saan muuttaa maailmaa yksi syöjä kerrallaan. Urakkani on alkanut. Tilanne: 2/x.

Sortolampi – mitä kaikkea siellä voi tehdä?

Loppukesän ilta on lempeä, muttei loputon. Vastentahtoisesti komennamme itsemme ylös Sortolammen halauksesta ja pakkaamme sienikorit, eväsrepun ja uudet elämykset auton kyytiin. Sortolampi yllätti siisteydellään, mutkattomuudellaan ja monipuolisuudellaan. Alue tarjoaa luontoliikkujalle loputtomasti puuhaa. Seuraavaan kertaan jäävät luonto- ja kulttuurireitit, joiden kartan voi löytää urheilukentän kupeesta. Samoin kokematta jäi urheilukenttää kiertävä Horkkanotkon frisbeegolfrata.

Miten Kiteen Kesälahden Sortolammen löytää?

Osoite: Sortolammentie 1, Kesälahti
Kesälahden juna-asemalta Sortolammen uimarannalle on kolmen kilometrin kävelymatka.
Kuljetuksia ja välinevuokrausta kyselisin Lakeland Karelialta.

Linkkejä Sortolammen retkeä varten

• Kitee.fi: uimarannat
• Keski-Karjalan Rasti: Kiintorastikartat
• Firsbeegolfradat.fi: Horkkanotkon frisbeegolfrata, Sortolampi
• Kitee.fi: Kesälahden luontoreitit kartalla, mukana myös laavun sijainti
• Unohtuiko jotain kotiin? Kesälahden Monimestasta löydät avun varmasti

Muita kirjoituksiani Kiteeltä

• Avantouinti – kolmen saunan viikonloppu Pohjois-Karjalassa
• Kitee: Puoli vuotta pontikkapannujen perässä
• Kiteellä, Pahan Pajarin poluilla
• Nightwish – luontosinfonioita itärajan tuntumasta
• Kiteen Päätyeenlahti: Lintujen syysmuuttoa aloittelijoille
• Pohjois-Karjala: Retkeilijän top 3 -kohteet
• Kiteen Kesälahden Sortolampi kummipojan ja karjalaisten herkkujen kera
• Kiteen Hepovaara: ilta sadussa
• Kiteen sykähdyttävimmät kohteet kameran kanssa kulkeville
• Ensimmäinen yöretki – riippumattoillen Kiteen Linnasaaressa