Title Image

Blogi

Lehtoukonhattu (Aconitum lycoctonum), Tohmajärvi Kuva: Terhi Ilosaari

Lehtoukonhattu & luontopolku mystisen myrskyhatun jäljillä

Aconitum-kierros (6,5 km), Tohmajärvi, Pohjois-Karjala

Muinaissuomalaiset uskoivat Ukko Ylijumalan napanneen hatukseen lehtoukonhatun ylimmän terälehden. Ruotsiksi kasvin nimi on Nordisk stormhatt, pohjoismainen myrskyhattu. Ukko Ylijumala nostatti sateiden lisäksi myös ukkoset ja myrskyt. Viisas hahmo on ensin painanut myrskyhatun päähänsä ja käynnistellyt vasta sitten rajuilmat.

Suomessa näitä huikeita hattuja pääsee ihailemaan ainoastaan Pohjois-Karjalan eteläisimmillä reunoilla.

Lehtoukonhattu (Aconitum lycoctonum), Tohmajärvi. Kuva: Terhi Ilosaari

Lehtoukonhattu (Aconitum lycoctonum) – harvinainen hattupää

Uljas lehtoukonhattu on vaarantunut ja siksi rauhoitettu laji. Luonnonvaraisena lehtoukonhattuja tavataan Suomessa vain muutamissa paikoissa Kiteellä ja Tohmajärvellä. Puutarhakarkulaisena ukonhattuihin voi törmätä muuallakin Suomessa. Silloin kyseessä on todennäköisesti tarha- tai aitoukonhattu. Harvinaisen lehtoukonhatun on vaeltaja saattanut kohdata Ruotsin tai Norjan tuntureilla.

Luontoportti.com kirjoittaa: ”Länsimaisen sivistyksen aamuhämärässä roomalaiset, kreikkalaiset ja arabit osasivat käyttää ukonhattua niin sodankäyntiin, villipetojen hävittämiseen kuin saattaakseen pois päiviltä hankalat aviopuolisot, poliittiset vastustajat ja muutkin vihamiehet.” Ukonhatut ovat erittäin myrkyllisiä kasveja. Jopa ihokosketus voi aiheuttaa myrkytyksen.

Lehtoukonhattu (Aconitum lycoctonum), Tohmajärvi. Kuva: Terhi Ilosaari

Laajimman lehtoukonhattuesiintymän kerrotaan löytyvän Kiteeltä. Viimeisimmät retkitarinat tuon esiintymän liepeiltä raportoivat polun olevan ummessa ja opasteiden kenossa. Huhu kertoi kukan myrkyllisyydestä ja harvinaisuudesta tietämättömien retkeilijöiden poimineen kukkia mukaansa ja siksi reittiä ei enää ylläpidetä. Juttua kirjoittaessani en vielä löytänyt vahvistusta tälle huhulle. Kukasta kiinnostuneen onneksi Tohmajärveltä löytyy kasville omistettu ja selvin viitoin opastettu luontopolku.

Tohmajärven puukirkko. Kuva: Terhi Ilosaari
Pohjois-Karjalan vanhin puukirkko (1756).

Tohmajärven Aconitum-kierros

Tohmajärven Kirkkoniemeltä, Pohjois-Karjalan vanhimman puukirkon (1756) liepeiltä löytää opasteet Aconitum-polulle. Reitti kulkee alkuun kovapohjaista tietä sekä leveää polkua pitkin, mutta ukonhattulehdon tietämillä kulkija kohtaa kapeita pitkospuuosuuksia sekä varsin jyrkän nousun. Esteetön reitti ei siis ole, joskin erinomaisen esteettinen.

Aconitum-kierros. Kuva: Terhi Ilosaari
Kuva kesältä 2021. Kierroksen opasteet, taulut ja pitkokset uudistuvat kesällä 2022.

Kierroksen kohokohta on ukonhattujen koti, vehreä lehtolaakso. Siellä on syytä istahtaa ihmettelemään viidakkomaista tunnelmaa. Luonnosta liikuttuvalle on reitti muiltakin osin antoisa, kunhan malttaa kulkea hitaasti ihmetellen. Alun peltoaukeilta puikahdetaan pian vihreälle polulle, otetaan muutama askel kalliolla ja sukelletaan alati viileään, vanhaan kuusimetsään. Kuusikon suojista siirrytään niityn reunaan ja sieltä koivikkoon. Koivikon kohdalla voi sulkea silmänsä ja matkata mielessään 1700-luvulle, jolloin papit pitivät kirkonmenojen aikaan kirkonmäellä krouvia lisätulojen toivossa. Juomien ääressä remuaminen häiritsi kirkonmenoja ja krouvi kiellettiin vuonna 1723. Kiellon seurauksena nykyisen Aconitum-kierroksen varrelle perustettiin pappien majatalo anniskelualueineen. Paikka kulkee nykyisin nimellä Kapakanpelto.

Retkeilijä koivikossa Kuva: Terhi Ilosaari
Kapakanpellon kupeessa.

Aconitum-kierroksen alun ja lopun tieosuuksilla voi askeltaa pientareelle harhautuen. Jotta upea ukonhattu sekä kimalaiset saisivat jatkaa elämää rauhallisessa lehdossaan, on jokaisen kulkijan syytä pitää jalat visusti polun puolella, vaikka kukat kuinka kutsuisivat.

Syksyllä 2021 reitin pitkospuut sekä näköalatasanne uusittiin. Kesällä 2021 reittiä kulkiessani saattoi paikoitellen mieleen painua rähjäromanttinen tunnelma. Juhannukseen 2022 mennessä luvassa on monin tavoin ilmeensä eloisaksi kirkastanut kierros: penkkejä kunnostetaan, tauluja uusitaan, merkintöjä parannetaan ja reittiä siistitään.

Luontopolku, Tohmajärvi. Kuva: Terhi Ilosaari

Pitkä päiväretki tai pikainen piipahdus

Uusi hautausmaa lepää kirkolta puolen kilometrin päässä. Sieltä luontopolulle lähtien ja samaan pisteeseen retken päättäen saa Aconitum-kierroksen lyhennettyä 6,5 kilometristä kolmeen kilometriin. Kirkonmäeltä löytää opasteet myös Karelian Trail -reitistön poluille. Yhdistelemällä kaikki kolme Tohmajärven Karelian Trail -polkua, pääsee nauttimaan peräti 17 km hyvin merkattua ja maastopyöräilyynkin soveltuvaa reittiä. Kirkkoniemi Trailia kulkiessa ei kannata jättää väliin pistopolkua Peijonniemenlahden lintutornille, mistä avautuu maisema linnustollisesti harvinaiselle kosteikkoalueelle.

Polku kuusikossa. Kuva: Terhi Ilosaari
Aconitum-kierroksen viileä kuusikko-osuus.

Lehtoukonhattu-retken jälkeen Unelmien uimarannalle

Kirkkoniemi Trail ja Aconitum-polku kulkevat osittain samaa väylää. Reittien kulkijat voivat kohdata evästauolla Turusenniemen tulipaikalla, Tohmajärven rannalla. Molemmilta poluilta päädytään kirkonmäen juurelle, missä taivaltajaa odottaa Unelmien Uimaranta. Ranta on monelle paikalliselle vuosien takaa tuttu, 2019 kunnostettu, loiva ja lapsiystävällinen.

Uimarannalta taivalta takaisin kirkolle on vain kesäniityn verran. Kirkon vieressä on 160-vuotias seurakunnan Pitäjäntupa, jossa on kahvio avoinna kesäisin joka päivä.

Käenkaali eli ketunleipä. Kuva: Terhi Ilosaari
Käenkaali vai ketunleipä? Vai voisivatko molemmat herkutella samalla kasvilla?

Lehtoukonhattu – milloin lähteä ihailemaan?

Lehtoukonhatut kukkivat kesäkuun lopun ja heinäkuun alun tienoilla. Kuumana kesänä kukinta on nopeasti ohi ja siksi hellejakson osuessa kohdalle on retki hyvä ajoittaa kesäkuun puolelle. Vaikka oma reissu ei sattuisi hattujen hetkeen, on kierros kokemisen arvoinen muinakin aikoina: kevään ensimmäisten vihreiden nostaessa päitään, luonnon liioitteluhetkillä tuomen ja syreenin välissä tai syksyn murtaessa värejä ja muhevoittaessa tuoksuja.

Tarkennus lisätty 16.5.2022 Paikalliskuiskaajaltani kuulin, että hattujen kukinta voi jatkua jopa heinäkuun lopulle saakka. Liioitteluni kukinta-ajan lyhyydestä peruustuu kokemuksiini hellekesänä 2021, jolloin kaikki kukki ja kuivui ennätystahdilla.

Tuomen kukkia, Tohmajärvi. Kuva: Terhi Ilosaari
Toukokuinen tuomi reitin varrelta.

Ukonhattukimalainen (Bombus consobrinus) – erittäin uhanalainen

”Mutta näitkö kimalaisen?” kysyy paikallinen asiantuntija, kun palaan retkeltäni ja kehun nähneeni huikeat hatut. ”Vasta sitten on kokenut koko elämyksen, kun on nähnyt harvinaisen kimalaisenkin!” minua valistetaan.

Ukonhattukimalainen on lehtoukonhattuakin harvinaisempi. Tämä karvainen liitelijä on ainut Pohjois-Euroopan kimalaislajeista, joka on erikoistunut vain yhteen kasviin. Lehtoukonhattu voisi elää kituutella ilman ukonhattukimalaista, sillä tarhakimalainen pystyy pitkän imukärsänsä avulla pölyttämään lehtoukonhatun, mutta ukonhattukimalaiselle sopii ravinnoksi ainoastaan tämän yhden kukan aineksista valmistettu hunaja. Ukonhattukimalaisella on vain ukonhattujen lyhyt kukinta-aika aikaa kerätä takajalkojen vasut toistuvasti täyteen siitepölyä ja mettä selvitäkseen hengissä. Jos olisin pohjoiskarjalalainen ukonhattukimalainen, olisin hellekesän 2021 aikana kuollut ruuanpuutteen sijaan silkkaan stressiin.

Lehtoukonhattu (Aconitum lycoctonum), Tohmajärvi Kuva: Terhi Ilosaari
Toinen näkee kukassa myrskyhatun, toinen saksofonin.

Valitse vaellusseurasi tarkasti

Paikallinen opas lähetti terveisensä reitille aikoville: ”Kun löydät hänet, jonka kanssa varmasti tahdot jakaa elämäsi, tuo hänet ukonhattulehtoon. Sillä silloin tapahtuu ihmeitä.”

Aconitum-kierroksen portaat, Tohmajärvi. Kuva: Terhi Ilosaari.

Näin löydät perille:
Lehtoukonhattu ja Aconitum-kierros

Tohmajärven kirkko, Kirkkotie 590.
Kirkon ja Pitäjäntuvan aukioloajat: Tohmajärven seurakunta

Suosittelen yhdistämään retkeen vierailun Tohmajärven museoalueelle. Osoite: Kirkkotie 14, Tohmajärvi. Avoinna kesä-heinäkuussa, tilauksesta ryhmille muulloinkin.

Alueella mm. valloittava vohvelikahvila, huussihistoriaa sekä Potsi-museo, jonka hyllyillä porsastelee yli sata sikaa.

Koivikko, Tohmajärvi. Kuva: Terhi Ilosaari

Tutki Tohmajärven luontoreittejä:

Missä majoittua?

Tuoreimmat julkaisuni Pohjois-Karjalasta:

KOMMENTIT

  • 23.5.2022
    reply

    Karri Kurvinen

    Kiitos hyvästä vinkistä! Nyt tiedän minne lähteä kesällä pyöräilemään, Ukonhatut ja Nauhukset on minun lemppareita.

Millaisen oivalluksen kirjoitus antoi? Oletko jostain eri mieltä? Haluatko kysyä lisää? Kommentoi alle niin jatketaan keskustelua!