Kaupallinen yhteistyö Kiteen kaupungin kanssa.

Mantsin matalikko, Puruvesi

Kesää virtaa sisuksiini kaikkien mahdollisten aistien kautta. Seison lämpimässä vedessä keskellä Puruvettä. Kaverilla on kädessään meidän kaikkien kolmen kajakkien talutusnarut. Aurinko paahtaa niin kirkkaalta taivaalta, että kaikki näyttää valkoiselta ja vain vähän siniseltä. Kaikki tuntuu keltaiselta. Leikin kamerani kanssa, kaverit kajakeiden. Olemme tutkimassa, millainen on melojan Kitee.

Melontamatka Mantsin matalikolle käynnistyi Kesälahden Ruokkeen rannoilta. Pienet pyöreät kivet ja pehmeä hiekka hierovat jalkapohjiamme, lähimpiin rantoihin on molemmin puolin lähes kaksi kilometriä. Kertovat veden olleen joskus niin alhaalla, että matalikolla olisi kasvanut kukkia.

Puruvettä on väitetty jopa kaikkein kirkkaimmaksi suomalaisista suurjärvistä. Veden puhtauden yhtenä tekijänä ovat pohjan lukuisat lähteet, joista vesi tulee järveen hiekkakerroksen läpi. Siksi hauki maistuu täällä hauelta ja muikku ruokailee muita vesistöjä syvempänä. Täytämme kuksat vedellä ja nautimme maljoja kesällä.

Mantsin matalalta takaisin rantaan meloessa muistelen viime talvena itäsuomalaisia hemmotelleita retkiluistelujäitä. Mikä mahtoi olla se maailman tärkein asia, joka esti luisteluni tällä käsittämättömän kirkkaalla vesistöllä? Ruokkeen lomakylä avaa talvisin jäiden salliessa lajin aloittelijoille soveltuvan matkaluisteluradan. Retken hiet voi huuhtoa rantasaunan avannossa tai pihapaljussa.

Mantsin matalikko on hauska, erikoinen käyntikohde, vaikka järven pinta aaltoilikin ja vettä riitti puoleen sääreen. Jos metsästäisin äärimmäistä mantsiherkkua, kyttäisin tyyntä säätä ja matalaa vettä. Pakkaisin mukaan picnic-eväät ja tuolit, pienen ankkurin kajakeille ja jäisin pidemmäksikin aikaa matalikolle herkuttelemaan. Juhannukselle asti vesi Puruvedellä tyypillisesti nousee, mutta kesän taittuessa kääntyy laskuun.

Ympäristö.fi: Vesistöennusteet: Vuoksen vesistöalue – Puruvesi

Melojan Kitee: Puruvedelle Kesälahdelta käsin

Tänään olemme varanneet Puruvedellä aikaa vain Mantsin matalan ihasteluun. Puolipakolla nostamme takapuolet paateista siirtyäksemme seuraavalle vesistölle. Yksi pulahtaa uimaan, koska ei pysty vastustamaan Puruveden kutsua. Me muut välppäämme melontavarusteitamme.

Kun palaan kajakin kanssa Puruvedelle valitsen retken kohteeksi jonkun näistä:

• Käräjäkallio – Noin kolmen kilometrin melontamatkan päässä Ruokkeen lomakylästä on lukuisten kädenvääntöjen ja rauhansopimusten luonnonkaunis tanner. Kalliolla on erotettu toistensa kimpusta niin ruotsalaisia ja venäläisiä, luterilaisia ja ortodokseja kuin karjalaisia ja savolaisiakin.
• Linnasaari – Viiden kilometrin päässä Mantsin matalalta, Huhmonselän pohjoisosassa on Puruveden upeimmaksi väitetty veneilijöiden retkisatama. En nyt kehu enempää tätä hiekkarannalla varustettua laguunisaarta noudattaakseni edes osin Hilpeän Merimiehen toivetta: ”Tämä on niin hieno paikka, että älkää kertoko tästä kellekään.”
• Petrinsaari – Puruveden Pursiseuran ylläpitämät kolme retkisatamaa käymälöineen ja nuotiopaikkoineen tekevät matalien hiekkarantojen Petrinsaaresta oikean monien palveluiden luksuskohteen. Koko saari on luonnonsuojelualuetta. Melontamatkaa Ruokkeelta kertyy 16 kilometriä. Millainen mahtaa olla Petrin menneisyys, kun on saanut lähisaarikseen mm. Tyttöpään, Pieni-Mustan ja Tissin?
• Levonsaari – Ruokkeen rannasta luoteeseen, noin neljän kilometrin päässä on Levonsaari. Saaressa on kaikkien käytössä kaupungin grillipaikka. Saaren muihin herkkuihin saunailtoineen ja rantakaloineen pääsee tutustumaan mm. Lakeland Karelian elokuun melontaviikonlopussa.
• Tiirosaari – Tiirosaari hiekkasärkkineen on vain kolmen kilometrin päässä Ruokkeen rannasta. Saarella puucee ja tulipaikka.

Lisää kohteita melojalle voi käydä etsimässä Joensuun Kauhojien listalta.

Nuotanvetoa ja tarpomista

Tiedätkö mitä ovat sikko, sikla ja myysy? Entä mitä tehdään, kun tarvotaan?
Onneksi on meneillään vuoden pisin päivä, sillä yllätysohjelmanumero seuraa toistaan emmekä pysty sanomaan mihinkään ’Ei’. Kajakin sijaan löydämmekin itsemme kahteen soutuveneeseen jakautuneena keskeltä nuotanvetonäytöstä. Tai eihän tämä mikään näytös ole, retkeily-ystäväni soutavat tehokkaasti hoitaen näin oman osuutensa, minä yritän taltioida tunnelman muistiin ja muistikortille.

Kahden toisiinsa kiinnittyneen veneen voimin etenemme selälle. Verkon perimmäinen pää eli sikko lasketaan veteen. Veneet irrottautuvat toisistaan, soutajat saavat yhden airon sijaan kaksi käsiinsä ja näin pakitamme kauemmas toisistamme asiasta kaiken ymmärtävän pudotellessa verkkoa eli tältä kohden myysynä tunnettua materiaalia veteen. Yläpaulat pitävät nuotan pinnalla, alapaulat pystyssä. Lopulta nuotanvetäjän kädessä on sikla, verkon sikon vastakkainen pää. Otsaryppy syventyen kirjaan lystikkäitä sanoja muistiin, mutta virheitä on varmasti, joten tässä kohden nuottauksen taitaja on jo toivottavasti saanut nauraa mehevät naurut kustannuksellani.

Nuotanveto on parhaimmillaan leppoisaa, kahden veneen tiivistä yhteispeliä vaativaa puuhaa, jossa ei suinkaan istuskella onki kädessä, vaan touhu seuraa toistaan. Nuotanvetäjämme, isä ja poika, karkasivat kanssamme kalaan rannan syntymäpäiväjuhlista. Isä haluaa ihailtavalla tavalla säilyttää perinteen, poika osaa jo hienosti oman roolinsa. Sanailustaan kuulee, etteivät ole nuotalla yhdessä ensimmäistä kertaa.

Lopulta nuotta on levitelty ja veneet palaavat toistensa viereen. Verkko luo nyt veneiden väliin pussin, johon kalojen toivotaan jäävän kiinni. Reissukaverini, lukuisten ultramatkojen kokeneet kulkijat, ovat ehkä joskus väittäneet tarponeensa, mutta vasta nyt sitä todella tekevät. Kun nuottaa kerätään takaisin veneisiin, pyritään kalojen karkaaminen estämään keppiin kiinnitetyllä kuupalla kuplia veteen tuottaen. Tämä toiminta on tarpomista.

Meloen Karjalan Pyhäjärvellä rajatolppia taputtelemassa

Vuoden pisimmän päivän valo on muuttunut jo kultaiseksi, kun käännämme kajakkien keulat Sarvisalon saaren kaakkoiskulmalla kohti Suitsansaaren vierustaa ja siellä siintävää rajavyöhykettä.

Sarvisalosta rajavyöhykkeelle matkaa on lyhimmillään vain kolmisen kilometriä. Vetinen Suomemme mahdollistaa melojalle uskomattomia reittejä. Saan vinkin Puhoksesta: jo siellä voisi hypätä veteen ja meloa rajavyöhykkeelle Pajarinselän ja Syrjäsalmen kautta alittaen 6-tien kohdassa, jota niin lukuisat kerrat olen autosta käsin ihaillut.

Jään kuljettamaan sormea karttapalvelun loputtomia sinisiä suonia pitkin. Minähän voisin meloa näille samoille rajatolpille uuden kotini lähistöllä virtaavalta Kelsimäjoelta, Ilomantsista käsin!

Kotimatkalla kesäyössä

Lakeland Karelian Taina Arvekari on miehensä kanssa jo vastassa meidän palatessa hämärtyneeseen rantaan. Yhdessä yhtiökumppaninsa Siskon kanssa tehokaksikko on onnistunut hämmästyttämään jo retkipäivän suunnitteluvaiheessa moneen kertaan. Kaikki järjestyy tai laitetaan järjestymään, vuokrakajakit kulkevat ketterästi vesistöltä toiselle pienimpiäkään reittejä kaihtamatta. ”Haluatteko ehkä tehdä pienen mutkan ja kulkea kauniimpaa tietä pitkin?” kysyy kuski.

Pyhäjärven pinta on silinnyt yöksi, valo on nyt vaaleanpunaista. Nuotasta löytyneet siiat ja ahvenet keräävät rannan tulella kaunista pintaa. Kalojen kuumentuessa maistelemme emäntäväen itse purkittamaa paikallista kalaa ja saman saaren mansikoita.

Kaverit jäävät majapaikkaan matkan varrelle, minä ajan kesäyössä mansikkalaatikko kaverinani. Lämpötila putoaa muutamaan asteeseen ja satumaiset usvat hiipivät tyynien vesien päällä. Pysähtelen ihailemaan usvanäytöksiä, kuuntelen yön ääniä ja haukkaan välillä pienen omenan kokoisia mansikoita.

Kesä, taidan pitää sinusta.

Melojan Kitee – reissutarinaan liittyviä linkkejä

• Kajakit vuokrasi, kuljetukset ja ohjelmanumerot hoiteli, kontaktit loi ja lisääkin olisi ollu tarjolla: Lakeland Karelia Lämmin suositus!
• Puruvesi.net: 50 vuotta lomailua Ruokkeella – Ruokkeen Lomakylä pyörii vahvasti Laukkasten voimin (7.6.2020)
• Ruokkeen lomakylä
• Kotikarjala.fi: Käräjäkalliosta tulee Kiteen ja Savonlinnan rajapyykki (30.5.2020)
• Pro Kesälahti.fi
• Sajan sekalainen kokoelma melontalinkkejä
• OSK Lumimuutoksen ja amerikkalaisen elokuvayhtiö PrettyGoodProductionin video nuottauksesta Puruvedellä
• Puruveden talvinuottaus on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalla
• Umami.fi: Puruveden muikku sai EU:n alkuperäistuotemerkinnän (12.1.2014)

Muita kirjoituksiani Pohjois-Karjalasta

• Lehtoukonhattu & luontopolku mystisen myrskyhatun jäljillä
• Avantouinti – kolmen saunan viikonloppu Pohjois-Karjalassa
• Karhunpolku – 133 km itäistä neulasmattoa lokakuussa
• Melontaretkellä Pohjoisen Saimaan saaristossa, Rääkkylässä
• Rääkkylän Saaristo Trail: Pyöräretkellä Pohjoisen Saimaan saaristossa
• Pohjois-Karjalan erikoisimmat majoituspaikat luontomatkaajalle
• Patvinsuon kansallispuisto – keväinen festivaalimatka