Yhdestä toteutuneesta haaveesta syntyy usein monta uutta. Eivor lautta koukkasi Jurmon kautta keikutellessaan meitä Utöstä kohti kotia. Vierasvenesataman poijut nuokkuivat käyttämättöminä. Muistelin ystävien tarinoita heinäkuisen lomasesongin köysien ja hampaiden kiristelyistä kyseisen vierasvenesataman laiturissa. Meri on vielä ihan sula. Mietin, miten pääsisin tänne pian uudestaan. Joku kuuli salaisen toiveeni, koska jo seuraavalla viikolla sain Live now – dream later -blogin Saanan kautta kutsun mukaan Dokk:n Jääkarhupurjehdukselle marraskuiselle merelle.

Pian Saana jo kirjoittaa: ”Kyselen sulta vinkkejä, miten varustautua. Sulla taitaa olla syyspurjehduksilta rutkasti enemmän kokemusta?”

Jostain syystä reissut, jotka tehdään villahousut jalassa, ovat aina kaikkein parhaita.

Olen päässyt syväjäätymään kesäkuun Espoo-Suursaari  -kisassa, mutta marraskuiselle merelle en ole vielä koskaan päätynyt purjehtimaan. Tämän hetken sääennuste lupaa lystiä koko rahalla: navakkaa pohjoistuulta, lumi- ja vesisadetta, kiitettävää kosteutta. Miten ihmeessä kuvittelen selviäväni hengissä? Kuka osaisi neuvoa?

Aivan ensimmäisenä mieleeni tipahtaa aiheen paras mahdollinen asiantuntija, meriseikkailija Kari ”Ruffe” Nurmi. Lukuisten muiden suolaisten seikkailuiden lisäksi Ruffe purjehti ensimmäisenä suomalaisena pienellä lasikuituveneellä Huippuvuorten ympäri kesällä 2013. Uskaltaisinko kysyä neuvoja? Ja jos uskaltaisin, ehtisiköhän tämä suurpurjehtija vastailemaan kysymyksiini? Uskalsin! Ruffen vastaus alkaa: ”Liitteenä vähän etuajassa vastauksia sun kysymyksiin…” Hymyilen onnellisena ylileveästi.

Tässä Ruffen vastaukset lähettämiini kysymyksiin – myös niihin, joita en osannut kysyä:

1. Mikä on vaikein asia varustautumisessa arktiselle purjehdukselle?
”Arktinen purjehdus on hauskaa ja haastavaa, mikä tekee siitä erityisen mielenkiintoisen. Vaikeinta on ehkä löytää toimiva ja järkihintainen vaatevarustus eri olosuhteisiin. Varustus, joka suojaa kylmyydeltä, sateelta ja aaltojen roiskeilta, ja jonka kanssa pystyy mukavasti toimimaan erilaisissa purjehdustehtävissä. Purjeveneen kansi ei juurikaan suojaa tarjoa. Välillä taas veneen kannella saatetaan istua paikoillaan pitkiäkin aikoja kylmällä alustalla, jolloin kylmyys iskee helposti vaikka vaatteita olisi reilustikin päällä.

Positiivinen asenne ja pro-aktiivisuus korostuu arktisessa purjehduksessa. Heti kun tulee vähänkin vilu, kannattaa liikkua, jotta veri lähtee kiertämään ja lämpö saadaan takaisin kehoon. Istumaan ja värjöttelemään ei saa jäädä.”

2. Millaisia jalkineita suosittelet?
”Vedenpitävät ja riittävän isot saappaat riittävät hyvin. Huippuvuorten purjehduksella käytin ihan tavallisia Nokian Kontio-kumisaappaita. Ne toimivat erittäin hyvin ja ovat edulliset. Saappaan on hyvä olla numeroa, paria isompi, jotta sisälle saa laitettua paksun lisäpohjallisen sekä jalkoihin kahdet lämpimät sukat, joista päällimmäisenä se perinteinen villasukka. Saappaan sisälle pitää siis jäädä vähän ilmatilaa, eivätkä ne saa kiristää jalkaa. Liian pieni saapas on kylmä. Käyttämäni Kontio-saappaan musta väri saattaa tosin huolestuttaa joitakin veneilijöitä, mutta minun veneeseeni ei niistä jäänyt juurikaan jälkiä.”

(Eteisen kenkäröykkiössäni asuu vain nappulapohjaiset metsäsaappaat. Lähden tälle reissulle vaaleapohjaisilla, pari numeroa liian suurilla lenkkareilla. Varaan mukaan kaksi paria Sealskinz-sukkia ja niiden sisään villasukkia. Vieraaseen veneeseen en uskalla ilman kipparin lupaa lähteä tummapohjaisissa jalkineissa. Reilut saappaat olisivat varmasti paras ratkaisu.)

3. Miten pitää kädet lämpimänä?
”Hyvien käsineiden löytäminen on vaikeaa. Huippuvuorten ympäripurjehduksella minulla oli kymmenkunta erilaista käsinettä, joista yksikään ei toiminut kunnolla. Käsineet olivat pääosin ns. vedenpitäviä mutta kuitenkin vesi pääsi aina jostain sisälle, varsinkin jos erehtyi tekemään jotain paljain käsin niin märkä käsi kasteli sisuksen hetkessä ja kylmyys iski.

Itselläni oli sekä sormikas- että tumppumalleja. Pidän sormikaista enemmän, sillä niillä voi tehdäkin jotain. Tumppumallit ovat kyllä lämpimämmät, mutta todella kömpelöt veneessä. Yksi parhaista olivat Norjasta ostetut, karkeapintaiset, ammattikalastajien käsineet.

Käsineitä on vaikea kuivata veneessä ja siksi olisi hyvä, jos sisuksen saisi irti. Se nopeuttaa huomattavasti kuivumisaikaa.

Suosittelen siis vedenpitävää käsinettä, josta saa sisuksen irrotettua kuivaamista varten. Käsineitä olisi syytä olla mukana useampia, jolloin yksi pari voi olla aina sisällä kuivumassa.”

4. Tarvitaanko suojalaseja? Millaisia?
”Napajäätikön tuntumassa kylmä ilma ja viima olivat paikoin niin purevia, että käytimme välillä suojalaseja. Meillä oli käytössämme laskettelulaseja sekä ihan tavallisia muovisia suojalaseja, joita saa muutamalla eurolla rautakaupoista. Tärkeää on, että suojalasit istuvat hyvin lähelle kasvoja, jolloin viima ei pääse välistä sisään. Viima voi pahimmillaan tulehduttaa silmän, eikä siihen tarvita edes arktista tuulta. Itse käytin laskettelulaseja ja ne toimivat hyvin.”

5. Mikä asia tulee yllättämään arktisen purjehtijan?
”Purjehtiminen, köysien ja purjeiden käsittely sekä satamamanööverit ovat hankalampia paksuilla vaatteilla ja käsineillä. Liikkuminen on kömpelömpää. Lämpimät varusteet vievät paljon tilaa veneessä ja pukeutumiseen pitää varata enemmän aikaa merellä. Veneen sisätiloihin kerääntyy kylmillä keleillä normaalia enemmän kosteutta.

Arktinen purjehdus on kuitenkin erinomaista vastapainoa keskikesän helteille ja purjehtia voi hyvinkin kylmissä olosuhteissa. Purjehtiminen on toki hieman haastavampaa, mutta siinä on aivan oma tunnelmansa ja viehätyksensä. Ympäröivä luonto korostuu, kun vastaan ei tulekaan muita veneitä ja satamat ovat tyhjillään. Voi keskittyä olennaiseen – merestä ja luonnosta nauttimiseen sekä iloita purjehduskauden pitenemisestä.”

6. Mitä unohdin kysyä? Mitä kannattaa huomioida?
”Käytin Huippuvuorilla pääasiassa kevyen sateen kestävää pilkkihaalaria. Todella mukava ja kevyt päällä, kun alle ei tarvinnut laittaa montaa välikerrosta.

Muita vinkkejä:

• Jos on sadetta tiedossa, hyvä keino välttää sisävaateiden kastuminen, on käyttää ohutta fleece-kaulaliinaa. Se estää sateen valumisen purjehdusasun kaula-aukosta sisään.
• Päähän tuulenpitävä pipo, joka suojaa hyvin korvat. Kylmissä ja tuulisissa olosuhteissa ns. karvareuhkapäähine on todella toimiva. Lämmin ja mukava. Suojaa niskaa ja korvia. Täällä yksi esimerkki toimivasta karvareuhkasta.
• Purjehdusasun käden- ja jalansuut kannattaa sulkea tiiviisti, jotta kylmä tuuli ja aaltojen pärskeet ei pääse sisään. Kaula-aukko myös mahdollisimman ylös vedettynä.
• Pientä purtavaa taskuun, sillä nälkä lisää kylmettymistä.
• Käsineiden pois ottamista kannella kannattaa välttää, sillä kylmettynyt käsi kestää kauan lämmetä.
• Kuvaamista varten kannattaa ottaa mukaan sormikkaat, jotka voi pitää taskussa.”

Seikkailupurjehtija Kari ”Ruffe” Nurmi

Uskomattoman kattava ja hyödyllinen listaus! Miljoonat, merisuolalla maustetut kiitokset Ruffe!

Karvareuhkapäähine on terminä hysteerisen, vastustamattoman hauska. Tuollaisen hankin reissuun mukaan. Ruffen vinkkien lisäksi pakkaan matkaan äidin neulomat, paksut villahousut sekä ison kasan kertakäyttöisiä kädenlämmittimiä ihan jokaiseen taskuun. Kädenlämmitinpussit rukkasissani seikkailen melkeinpä vuoden ympäri. Lämmittimet voi pudottaa helposti rukkasen pohjalle ja poimia sieltä kämmeneen, kun sormet kaipaavat erityislämmitystä. Jätän lämmittimet yleensä rukkasiin sisälle reissun päätyttyä, jotta kuivattavat hanskat sisältä jälkilämmöllään.

Silikonit pakaroissa? Salainen aseeni kylmää kantta vastaan ovat purjehdushousuihin pujotettavat ritilät, jotka tuovat sekä pehmeyttä että lämmöneristystä kylmää kantta vastaan. Ja toki myös liikehdintään mukavan, jääkarhumaisen jäykkyyden.

Eteisessä odottavat vielä Synkän syysunelman viimeiset varusteet pyykkin ja varastoon pääsyä, kun ryhdyn kasaamaan viereen vaatekasaa Jääkarhupurjehdukselle. Ilmassa leijuu taas sopivan suolainen seikkailunmaku. Pitäisi etsiä ehjät laskettelulasit hyllyjen poimuista, mutta jään selailemaan Ruffen seikkailutarinoita . Hänen purjehduksensa Huippuvuorilla oli ihan oikeasti jääkarhupurjehdus – täältä löytyy video, jossa jääkarhu tutustuu kumiveneeseen. Arktisia tarinoitakin enemmän sykähdyttää Ruffen lause: ”Olenkin elämän varrella saanut monesti todeta, että kaikki on mahdollista, jos vain jaksaa uskoa unelmiinsa ja omaa ripauksen rohkeutta niiden toteuttamiseen. Päätös lähteä on yleensä vaikein – sen jälkeen kaikki  jo helpottaa.”

Linkkejä:

• Kari ”Ruffe” Nurmi Instagramissa
• Dokk – Jääkarhupurjehdus
• Saana Jaakkolan blogi: Live now – dream later

Muita purjehdusaiheisia kirjoituksiani:

• Kirjoitus karsimisesta ja siitä, miltä tuntuu palata maakrapuilemaan vene-elämän jälkeen: KonMari ja kesäkodin kaipuu
• Purjehdusretkellä Saaristomerellä: Swimrun pohdintaa Saaristomerellä
• Palelevainen tarina vuoden 2016 Suursaaren kierrosta: Suursaari Race eli sinne ja takaisin
• Millaista on opetella veneilijäksi aikuisena: Solmu, joka vei seikkailuihin