Title Image

Blogi

Röskön kalliohalkeamaan ihastelemassa Kuva: Jonna Saari

Nightwish – luontosinfonioita itärajan tuntumasta

Kaupallinen yhteistyö Kiteen kanssa

Tunnetko yhtyeen, joka on esiintynyt ensimmäisenä suomalaisena Lontoon Wembley Arenalla pääesiintyjänä? Vieläpä loppuunmyydylle katsomolle. Samaisen yhtyeen uusin levy on luontosinfonia, rakkauslaulu maapallolle ja uran ensimmäisen levyn viimeinen kappale kuvailee Suomen Lapin luonnon kauneutta. Kokoonpano on kerännyt eniten Emma-palkintoja ja heidän keulahahmonsa viihtyy ja on aina viihtynyt suuren siivun elämästään metsässä.

Yhtye on kiteeläinen Nightwish.

Nightwish näyttelykeskus, Kitee Kuva: Terhi Ilosaari
C-kasetti, jolle taltioitui yhtyeen kolme ensimmäistä kappaletta

Kaksi opasta ja Nightwish-ummikko

Kesän 2020 alussa saan kunnian tehdä sarjan kirjoituksia Kiteestä luontomatkailun ja -liikunnan näkökulmasta. Laadin listan itselleni tutuista aiheista: melontaa, polkujuoksua, valokuvausta, riippumattoilua. Kun kirjoittaa Kiteestä, ei voi mielestäni ohittaa musiikkia, ei ainakaan sinfonista metallia soittavaa Nightwishiä. Nostan aiheen hyllylle kuukausien ajaksi soimaten itseäni: Miten ihmeessä aion nitoa metallimusiikin blogiini sopiviin kehyksiin?

Kesäkuun lopulla vaihdan viestejä töiden kautta tutun Jonnan kanssa. Hän kertoo haaveilevansa lomamatkasta Kiteelle. Jonna asuu upeimmistakin upeammissa Lapin maisemissa, on retkeillyt niin Suomen saaristot kuin tunturitkin ja nyt haaveena on Kitee. Hämmennyn hetkeksi. Olenhan paikkaa jo useamman kirjoituksen verran helmitellyt ihan julkisesti, mutta että juuri Kitee olisi jonkun haaveiden täyttymys. Pian Jonna täydentää, että matka olisi hänelle ja miehelleen eräänlainen pyhiinvaellusmatka Nightwishin kotiseudulle. Näin minä musiikillisesti kuuromykkä saan oppaakseni kaksi tosifania.

Nightwish - näyttelykeskuksen VHS-kasetteja Kuva: Terhi Ilosaari

Uusi Nightwish-näyttelykeskus ja bulgarialainen oppi-isä

Keneltä tahansa Nightwish-vinkkejä kysynkään, kuulen aina saman nimen: Plamen. Oppaideni kanssa tapaamme bulgarialaissyntyisen Plamen Dimovin vastikään avatun A Nightwish Story -näyttelykeskuksen eteisessä, keskellä Kiteen keskustaa. Samaisella hetkellä käynnistyy tarinointi, josta ei puutu värejä eikä vauhdikkaita tilanteita. Minulle, yhtyettä heikosti tuntevalle, paikka on ensi näkemältä kokoelma tauluja ja tavaroita, jotka herättävät kysymyksiä: Miksi seinällä on Aku Ankasta tutun Don Rosan piirroksia? Miksi nurkassa on satumainen metsämaisema kukkaniittyineen ja pianon keskellä puu? Plamenin tarinaradio on jo vauhdissa, omien oppaideni Jonnan ja Joelin silmien innostus kertoo heidän tunnistavan suuren osan asioista ja pian oppivan niistä lisää.

Plamen kertoo saapuneensa Suomeen ja Kiteelle Gary Mooren levy mukanaan. Over the Hills and Far Away päätyi soimaan Kiteen Kievarin kaiuttimista useampaankin kertaan. Ei liene sattumaa, että kappaleen cover-versio on yksi Nightwishin tuotannon kuunnelluimpia. Tuomaksen ja Plamenin yhteinen musiikkimatka ei suinkaan alkanut Nightwishistä. Näyttelyn ensimmäisiä esineitä on tenorisaksofoni, jota Tuomas soitti Plamenin vuonna 1995 keräämässä kokoonpanossa.

Joel ja Jonna A Nightwish Story -näyttelykeskuksessa, Kiteellä Kuva: Terhi Ilosaari
Joel ja Jonna A Nightwish Story -näyttelykeskuksessa

Juurilleen uskollinen kiteeläinen

Plamen on tuntenut Nightwish-yhtyeen kosketinsoittaja-säveltäjä Tuomas Holopaisen pikkupojasta lähtien. Hän kertoo ylistäneensä Tuomasta ihmelapseksi pojan äidille jo alakouluvuosina. Tähän äiti Plamenin tarinan mukaan vastasi maanläheisesti: ”Hän on kyllä oikein mukava poika.” Niin Plamenin tarinat kuin lukuisat haastattelutkin vahvistavat samaa: Tuomas on viettänyt lapsuutensa kiteeläisissä metsissä lähinnä mielikuvitusystäviensä kanssa. Hän ammentaa yhtyeen musiikkiin ainekset edelleenkin luonnosta, kaikesta siellä kokemastaan, näkemästään ja kuulemastaan. Lyhyttä opiskelujaksoa Kuopiossa lukuun ottamatta Tuomas on asunut koko ikänsä Kiteellä.

Nightwish-näyttely, Kitee Kuva: Terhi Ilosaari
Musiikkivideolta tuttu piano

Ihastuttava Floor

”Floor on ihana” kirjoitan muistiinpanoihini katsottuani yhtyeen levynteosta kuvattua dokumenttia, jossa hollantilainen laulaja on juuri muuttanut Joensuuhun ja tapailee ensimmäisiä suomen sanoja. Ehkä kuulut heihin, jotka tuntevat yhtyeestä vain ensimmäisen laulajan dramaattisen erottamisen kohuotsikot?

Plamen seisoo tukevasti kahdella jalallaan näyttelyn laulajia esittelevän seinän edessä ja painottaa, miten tärkeitä ja omanlaisiaan jokainen yhtyeen kolmesta laulajasta ovat olleet, miten jokaisen erikoisominaisuudet on voitu ottaa huomioon kappaleita sovittaessa, miten he ovat ainutlaatuisia ja paikkansa ansainneita.

Flooria hän kuitenkin kutsuu kirsikaksi kakussa, täysmääräiseksi bändin jäseneksi, upeaksi laulajaksi. Katson dokumentista Floorin osuudet useampaan kertaan. Jotain hyvin suomalaista hänessä on.

Saari, jossa Nightwish sai alkunsa. Suuri Heinäjärvi, Kitee Kuva: Terhi Ilosaari
Saari lähellä Holopaisen lapsuudenkotia

Monttu, Potoskavaara ja Suuri Heinäjärvi

Utelemme mihin näyttelystä kannattaisi suunnata, jos haluaisi aistia sitä luontoa, mistä Tuomas on ainekset luomistöihinsä kerännyt. ”Hypätkää kyytiin!” kehottaa Plamen ja näin meitä viedään pitkin Kiteetä, ensin Montulle, missä ensimmäiset kappaleet on taltioitu, sitten Potoskavaaran tietä Suuren Heinäjärven rannalle ihailemaan Holopaisen kotikulmia sekä saarta, jossa on lausuttu yhtyeen alkuun potkaisseet sanat.

Takapenkillä, kumpuilevan maalaismaiseman ja sekametsän vuorotellessa ikkunassa mietin, miten olen tähän ihastuttavan kummalliseen hetkeen juuri näiden ihmisten kanssa päätynyt.

Jonna Riuttavuoren opastaulun edustalla, Kitee Kuva: Terhi Ilosaari
Matkalla Riuttavuoren laavulle

Hyttynen, kuoriainen ja rapu

Oppaani Joel ja Jonna ovat paitsi innokkaita Nightwish-faneja, myös vankkoja luonnon ystäviä, luonnossa kulkijoita. Heidän luonnon ja yhtyeen yhdistävä tietämyksensä yllättää sarjatulella. Opin muiden muassa, että yhtyeen mukaan on nimetty rapulaji (Tanidromites nightwishorum), Holopaisen mukaan hyttynen (Sciophila holopaineni) ja Floorin mukaan kuoriainen (Tmesisternus floorjansenae Weigeliksi).

Kiipeämme toviksi Riuttavuoren laavulle tunnelmoimaan. Jo kerran olen käynyt samaisella mäellä kamerani kanssa könyämässä. Nyt iloitsen, kun saan viedä muita paikkaa ihastelemaan. Myöhemmin Jonna paljastaa:
”Itselleni yksi tärkeimpiä hetkiä oli saada kuunella Riuttavuoren näköalassa All the Works of Nature Which Adorn the World. Olin haaveillu tuosta hetkestä pitkään ja toteutuessaan se tuntui tosi upealta.”

Riuttavuoren laavu Kuva: Terhi Ilosaari
Riuttavuoren laavulla

Röskössä Nightwish-keikalla kahden kommentaattorin kanssa

Matkaamme yöksi Ätäskö-järven rannalle, Röskön leirikeskukseen vain kymmenen kilometrin päähän Kiteen keskustasta. Saavumme maagiseen paikkaan, jossa yhtyeen kolme viimeisintä levyä ovat hioutuneet esitettävään muotoon viikkoja kestävien kesäleirien aikana. Karhunpojat Partiosäätiön kaksikko availee meille ovia, esittelee saunan ja lukuisat tilat, mutta väistelee luontevasti kysymyksiämme. Julkinen tieto on, että tässä paikassa yhtye harjoittelee ja tänne he palaavat. Tarkemmista yksityiskohdista ei laverrella ja siksi bändi täällä viihtyneekin – paikassa, jossa rauha on taattu ja luonto ympärillä, jokaiselle jäsenelle omia neliöitä ja yhteistäkin tilaa riittävästi.

Keltaisia koivunlehtiä ja punainen puusauna Kuva: Terhi Ilosaari
Röskön leirikeskuksen sauna

Jonna ja Joel virittävät läppärin ja kaiuttimet tuvan pöydän ääreen. Pyhiinvaelluksen pyhä iltahetki on koittanut. He aikovat katsoa Tampereelta taltioidun keikan ties kuinka monennetta kertaa. Kerron liittyväni seuraan vain hetkeksi, olenhan vasta aloittelija tällä uralla. Kappale seuraa toista. Saan nauttia kahden asiansa tuntevan selostajan seurasta. Opin rumpuja kiertävän kuvion muistuttavan pikaia gracilensia, sukupuuttoon kuollutta suikulaista, jossa on mukana jo aavistus meistä selkärankaisista. Floorin asussa kiemurtelee DNA:ta jäljittelevä kuvio. ”Katso, miten Tuomas hymyilee”, huomauttaa Jonna. Ja todellakin, haastatteluihin liitetyissä kuvissa usein kovin vakava mies näyttää keikalla onnelliselta auringolta.

Röskön leirikeskus, Kitee Kuva: Terhi Ilosaari
Röskön leirikeskuksen päärakennus
Röskön punainen rakennus keltaisten lehtien taustalla. Rakennuksessa ovat syntyneet Nightwish yhtyeen kolme viimeiisintä levyä. Kuva: Terhi Ilosaari
Taustalla pilkottaa rakennus, jossa kolmen viimeisimmän levyn ajatukset ovat muovautuneet yhtyeen soitettavaksi musiikiksi

Jonnan ja Joelin 3 retkisuositusta luonnosta nauttivalle Nightwish-fanille

Intoudumme vielä tunnelmoimaan Röskössä kuvatun dokumentin äärellä. Joel huomaa tyytyväisenä istuvansa samalla penkillä, jolla Nightwishin sen hetkinen rumpali istui haastateltavana. Kyselen Jonnalta ja Joelilta, mitä kohteita suosittelisivat kaltaisilleen luonnossa viihtyville Nightwish-pyhiinvaeltajille.

Tässä kaksikon kiteeläinen top-3 suoraan Rösköstä:

1. Yö Röskön leirikeskuksessa
Varaa aikaa leirikeskuksen ympäristön tutkimiseen. Istu iltaa tulipaikalla, sauno ja ui, kiipeä kalliolle ja ihaile rotkoa.

2. Ajeluretki rauhallisesti kiteeläisiä maisemia ihaillen
Kiteeltä itään kannattaa suunnata Heinäjärveä kiertävälle reitille.

3. Valitse yksi itsellesi mieluisa luontokohde, kuuntele musiikkia siellä
Kiipesimme kuuntelemaan uusinta levyä Riuttavuorelle. Riuttavuoren ja viisi muuta vierailunarvoista kohdetta löydät tästä jutusta: Kiteen sykähdyttävimmät kohteet kameran kanssa kulkeville

Kun kuljet luonnossa, muista Noise-kappaleen neuvot ja keskity vain siihen, mitä ympärilläsi on – älä siihen, mitä hetkestäsi voisit muille julkaista:

“Shoot yourself
Pose for the dead
Have a near-life experience
In a hot air matrix”

“Sunset is free
From this deity
The Earth has a real voice
Go out and get in”

Jonna ja Maailman hienoin esitys -kirja Kuva: Terhi Ilosaari
Röskön kalliohalkeaman vierustalla Maailman hienoin esitys -kirjan kanssa tunnelmoimassa
Röskön kalliohalkeamaan ihastelemassa Kuva: Jonna Saari
Röskön kalliohalkeamaa ihastelemassa Kuva: Jonna Saari
Röskön kallioita. Näiden kivien lähellä ovat syntyneet viimeisimmät Nightwish albumit Kuva: Terhi Ilosaari
Röskön halkeaman kerrotaan syntyneen, kun kristinusko saapui pitäjään ja itse piru lähti vauhdilla karkuun. Viimeisimmät Nightwish-levyt ovat julistaneet evoluutioteoreetikko Richard Dawkinsin sanomaa, ja siksi monen toisinuskovan on kerrottu tuhonneen yhtyeen vanhoja levyjä ja konserttilippuja. Halkeaman äärellä on mielenkiintoista pohtia näitä näkemyseroja ja muita syntyjä syviä.

Jonnan biisilista ja tunnelmasuositukset luonnonystävälle

Yhtyeen elämän ilosanoma, olemassaolon ainutkertaisuuden riemua ylistävät kappaleet ja jatkuva luontevaa uudistumista kohti kurkotteleva tapa olla olemassa saavat minussa pienen liekin orastamaan. Ehkä voisin vielä sulaa tälle musiikille, joka on ollut tähän asti korvilleni täysin vierasta kieltä.

Holopainen on kertonut useammassakin haastattelussa ajattelevansa usein tarinaa tai elokuvaa ja miettivänsä, miten saman kertoisia kappaleena. Moni maisema näkyy hänelle musiikkina. Nyt kysyn Jonnalta, laatisiko hän lukijoilleni (ja minulle!) listan kappaleista ja yhdistäisi niihin tunnelman, maaston tai maiseman, jossa niitä kannattaisi nautiskella.

Röskön kallioita keltaisen jäkälän koristamina Kuva: Terhi Ilosaari
Röskön pihapiiriä tutkiessa saattaa jäädä ihmettelemään vain kalliohalkeamaa. Kannattaa pudottautua halkeaman kääntöpuolelle. Siellä odottaa uskomattoman värisenä leiskuva kallioseinämä.

1. Élan
Englannista käännös voisi olla into tai kiihko, ranskasta hirvi, suomalainen voisi lisätä a:n päälle pisteet ja summata sanoman: Elän. Elämäniloa, elämän ihmettä juhlistava kappale.
” Leave the sleep and let the springtime talk
In tongues from the time before man
Listen to a daffodil tell her tale”


Missä kuunnella? hyvä tunnelmaisessa metsämaisemassa, kukkapelolla tai iloisesti kumpuilevalla polulla.

2. Alpenglow
Alpenglow, alppihohde – maaginen väri vuorten yllä, kun aurinkoa ei enää näy, mutta värittää silti sieltä jostain maisemaa hehkullaan.
” Time to rest now and to finish the show
And become the music, one with alpenglow”


Missä kuunnella? Riuttavuorella tai jossain itselleen mieluisassa paikassa auringonlaskua katsellen. Kappale muistuttaa olemaan onnellinen siitä, että on saanut elää.

3. The Eyes of Sharbat Gula
National Geographic -lehden kannessa olleet afgaanitytön kasvot vangitsivat Holopaisen täysin ja näin syntyi tämä instrumentaalikappale. Holopaisen kerrotaan sovitelleen kappaleeseen useampiakin sanoituksia, mutta aiheen vakavuus – lapset sodassa – sai kaikki sanat tuntumaan vääriltä.
Missä kuunnella? Synkässä maisemassa, myrskyssä.

4. The greatest show on earth
Voisiko yhdessä kappaleessa käydä läpi koko maapallon historian? Tiivistettynä 24 minuuttiin? Tämä levyn nimikappale on kunnianosoitus evoluutioteoreetikko Richard Dawkinsille ja on saanut innoituksensa miehen kirjasta: The Greatest Show on Earth: The Evidence for Evolution.
Elämän ihmettä Dawkins kuvaa näin:
“We are going to die, and that makes us the lucky ones. Most people are never going to die because they are never going to be born.”

Missä kuunnella? Talvi-iltana linnunrataa katsellen.
Kappaleen keikkataltiointi, jonka lopulla Rirchard Dawkins nousee lavalle YouTube: The greatest show on earth

5. Walden
Kappaleen nimi viittaa Henry Thoreaun vuonna 1854 julkaistuun kirjaan: Elämää metsässä. Kirjassa Thoreau pohtii yksinkertaista elämää luonnon keskellä.
“I will taste the manna in every tree
Liquid honey and wine from the distant hills
An early morning greenwood concerto
Greets my Walden with its eternal voice”


Missä kuunnella? Tilanteessa, jossa on joutunut itselleen epämiellyttävään ympäristöön. Kappaleen matkassa voi paeta hetkeksi maistelemaan metsän mannaa.

6. Taikatalvi
Yksi yhtyeen harvoista suomenkielisistä kappaleista, laulajana Marko Hietala.
”Lapsistain rakkain tää näyttämö on
Mis kuutamo kujillaan kulkee
Taipunut havu, kesä hoivassa sen
Valkomeren niin aavan”


Missä kuunnella? Metsässä, kuutamon valossa. Revontulet luovat kohdalle sattuessaan erinomaisen tehosteen.

7. Harvest
Jos muu Nightwish-tuotanto ei uppoa, kuuntele tämä kappale. Harvestin laulaa Floorin sijaan mennikäismies Troy. Elämänilo pursuaa riimien riveiltä. Kappaleen viimeiset sanat Arrive alive muistuttavat siitä, miten ihmeellistä on, että olemme olemassa ja koska juuri meidän kohdallemme on sattunut tämä ihme, on tärkein tehtävämme elää ja saapua kuoleman hetkelle elävänä. Saavu elossa, arrive alive.
“All going back to one single grain
Offer light to the coming day
Inspire a child
Water the field, surrender to the earth
Surrender to the earth
Arrive alive”


Missä kuunnella? Aamukävelyllä luonnon kurotellessa kohti uutta päivää.

Jos et halua kaivella kappaleita yksi kerrallaan esiin kuin kultaisia pottuja internetin povesta, niin oikaise toki ja nappaa kuunteluun Jonnan luonnossa kulkeville laatima Nightwish-soittolista (Spotify):
NIGHTWISH. :II: NATVRE.

Röskö, kalliohalkeama Kuva: Jonna Saari
Röskössä Kuva: Jonna Saari

Sienimetsän säihkyvässä sammalikossa

Uusista elämyksistä pyörryksissä ajan siskoni luo. Istumme kahvilla vielä hetken kukkia pursuavassa kasvihuoneessa, kun siskoni mies soittaa. Hän on törmännyt suppilovahveromattoon. Ajan hätiin kori kainalossani.

Kiteenlahdessa, säihkyvässä sammalikossa, vanhojen kuusten alla, käsittämättömien sienimättäiden keskellä, ihan lähellä koulua, jota Tuomas Holopainen pikkupoikana kävi, konttaan ja noudatan yhtyeen sanomaa – unohdan täysin kuvata hetkeä, koria, metsää, mitään. Kori on täynnä, pimeä hätistää pois sammalikosta. Kopistelen kengät ja käännyn kotimatkalle kokien olevani todellakin yksi onnekkaista, lucky one.

Lue lisää ja löydä paikat

Jälkikirjoitus
Jatkamme Jonnan kanssa viestien vaihtelua Kitee-retkestämme. Tarkistelen vielä muutamia faktoja, lähetämme kuvia ja tunnelmoimme. Kirjoitan Jonnalle:

”Selasin viestittelyämme kesäkuulle asti, kun näin jälkikäteen tuntui ihan ihmeeltä, että koko Nightwish-asia tuli puheeksi muiden viestittelyjen keskellä. Sen lisäksi, että sain ainekset blogikirjoitukseeni – ja tämä on itse juttua tärkeämpää – sain avata silmäni ihan jollekin uudelle. En tiennyt, että yhtye voi olla ennemminkin ideologia, kuin musiikki. Tämä oivallus oli minulle todella mieltä avartava asia. Ja se, että kaikki tapahtuu omissa sukulointimaisemissani, että jotkut ulkopaikkakunnalta tulevat voivat nähdä paikassa kaikkea kaunista. Niin monta ihmeellistä rönsyä ja kerrosta!”

”Kannattaisiko sun kertoa tuo lukijoillekin?” tuumaa Jonna.

Muita kirjoituksiani Kiteeltä

Kastepisaroita Röskön aamussa Kuva: Terhi Ilosaari

KOMMENTIT

  • 16.11.2020
    reply

    Samoilla reiteillä – Kiteenjärven ympäri – kolusin 1980-luvun alkuvuosilta lähtien, kun olin kotipitäjääni palannut, halusin käydä aina ja aina uudestaan joko yksin tai aina, kun ystäviä käymässä: sen, ne maisemat halusin näyttää. Kirjoitus nosti muistoja: pellot, vesijätöt, kummut, lammet, tulviva järvi, ja kukkivat joet, joki- ja vieläin tutkimattomat maastot-

Millaisen oivalluksen kirjoitus antoi? Oletko jostain eri mieltä? Haluatko kysyä lisää? Kommentoi alle niin jatketaan keskustelua!