Tasan kolme vuotta sitten vasen nilkkani leikattiin kolmannen kerran. Viime viikonloppuna luistelin saman järven jäällä, jolla tein päätöksen leikkaukseeen lähdöstä lähes kolme vuotta sitten. Nyt vastaavan operaation juuri kokenut kyseli neuvoja leikkauksesta toipumiseen.

Suositteletko osteopaatilla käyntiä? Millaisia hoidot olivat?
Leikkaukseen menoa pohtiessani kävin Osteonin Kari Suomalaisen vastaanotolla. Osteopaattisen hoidon sijaan hän keskittyi keskustelemaan kanssani. Näkikö, että fyysisen hoidon sijaan tarvitsenkin ajatuksia vai oliko vain itse innostunut juuri silloin NLP(neuro-linguistic programming)-koulutuksesta? En tiedä. En tuolloin ymmärtänyt, kuinka arvokkaita ajatuksia tuolloin mukaani sain. Palaan niihin toistuvasti. Osaan yksittäisen huonon päivän sijaan laskea päiviä, jolloin olen voinut tehdä jaloillani ihan huikeita juttuja. Niitä on edelleen enemmän kuin telakkapäiviä. Muutamia Karin neuvoja Silitystä ja stunt-videoita ja Kapselin kaipuu -kirjoituksissani.

Toipilasvaiheessa kävisin nyt kuuriluontoisesti kahdella eri hoitajalla varmistamassa, että kaikki muut palat toimivat moitteetta ja pystyvät auttamaan toipuvaa koipea. Hyvä yhdistelmä voisi olla oma tuttu hieroja (jos sellainen jo on) sekä ihmemies Anders Åkerman. Andersin sivusto väittää häntä kiropraktikoksi, mutta ei pidä antaa tylsän tittelin hämätä.

Yksittäistä, veretseisauttavan hyvää osteopaattia en ole vielä löytänyt. Monia olen eri henkilöiden suosituksista testannut.

Millaisella harjoittelulla aloitit kuntoutuksen? Kuinka pian leikkauksen jälkeen kuntoutus alkoi?
Aloitin pienen kotijumpan jo pari päivää leikkauksesta. On tärkeää pysyä lempeästi liikkeessä. Haava parani hämmentävän hitaasti, joten kunnon hikoilusta sain vain haaveilla viikkojen ajan.

Millainen oli kuntoutuksen kokonaisuus? Mikä oli mielestäsi tärkeintä?
Kirjoitukseni 12 ajatusta kuntoutujalle oppeja suosittelen edelleen. Myöhemmin myönsin, ettei kuntoutuminen ole ollut lainkaan helppoa kirjoituksessani Helpoin on haastavinta. Kokonaisuudessaan jumppasin kevyesti huhtikuun ja ahkerasti touko-kesäkuun. Heinäkuun lomailin aurinkoisella veneellä keikkuen, mikä myöhemmin ajateltuna oli ihan parasta kuntoutusta: jatkuvaa tasapainoilua. Syksyn tohotin pyöräillen ja purjehtien kunnes joskus joulukuussa muistin ilmoittautuneeni ensimmäiselle ultramatkalleni ja sitten tulikin kiire päästä juoksukuntoon.

Paljon tein oikein, mutta jos nyt olisin saman edessä, valitsisin itselleni sopivan suuren tavoitteen vuoden päähän leikkauksesta. Jotain hyvin motivoivaa ja melkein mahdotonta. Etsisin itselleni oman valmentajan vuoden ajaksi. Pyytäisin, että tavoite on tulevassa ja keskittyminen kokonaisvaltaisessa kehonhallinnassa kuntoutuvaa osaa unohtamatta. Toki alku vaatii tylsääkin kihnuttelua, mutta mahdollisimman pian ajatus tulisi kääntää tavoitteeseen – pois vamman ympärillä ajatusten pyörityksestä.

Mitä kaikkia palveluita käytit?
Ennen leikkausta osteopaattia, sitten hierojaa ja paria eri fysioterapeuttia. Nyt aloittaisin hyvän fysioterapeutin ohjein, hoitaisin kehoani kuntoon hierojan ja Andersin avulla. Miettisin kuka olisi paras varmistamaan, ettei arpikudos jää jalkaan asumaan. (Oma nilkkani on edelleen turta klöntti). Kuntoutuminen on jopa laiselleni aina ilokseen liikkujalle todella työläs prosessi, siksipä etsisin oman valmentajan, joka tsemppaisi minut hoitamaan itseni kokonaisvaltaisesti kuntoon.

Kiitos kysyjälle tästä herätyksestä! Vaikka olen pystynytkin juoksemaan, hiihtämään ja pyöräilemään aivan hämmentäviä juttuja, olen edelleen jalkapuoli. Tämän julkaistuani etsin itselleni valmentajan, joka saa tsempata minua niin kauan, kunnes koipeni ovat saman paksuiset.

Iloa ja sitkeyttä kaikille kuntoutujille! Kestäköön hammaskiille tämänkin remontin loppuun asti!

Aikaisemmat kirjoitukseni vasemman jalkani remontista:

• Ei enää yhtään telakkapäivää
• 12 ajatusta kuntoutujalle
• Havahduin, jotain on pielessä: Narinaa vasemmalta
• Leikata vaiko eikö? Kapselin kaipuu
• Vamma saa nimen: ruptura longitudinalis tendinis peroneus longus: 10 tikkiä laudalla
• Lähikuvassa jalka kipsissä: Endorfiininmetsästys remonttitauolla
• Yyy-kaa-koo-nyt-kuntoudutaan: ”Rouva, sun perse putoo!”
• Milloin päätin mennä leikkaukseen: 2 jalkaa ja lupa haaveilla
• Osteopaatin juttusilla: Silitystä ja stunt-videoita eli ohjeita toipilaille
• Miten tehdä kuntoutumisesta rutiini: Helpoin on haastavinta