
Kainuu, Hiidenportin kansallispuisto: Uskallatko katsoa hiittä silmästä silmään?
Kaupallinen yhteistyö: Majatalo Pihlajapuu
Naapurin kukko ehtii kiekaisemaan silmäni auki juuri ennen herätyskelloa. Tyynyn vetovoima on tänään olematon, sillä luvassa on minulle aivan uusi kansallispuisto. Tiilikkajärven kansallispuiston lempeiden, savolaisten neulaspolkujen, leveiden pitkospuiden ja maltillisten nousumetrien jälkeen on ohjelmassa tummanpuhuvan, villin ja jylhän kainuulaismetsän puhuttelu.
On Majatalo Pihlajapuun kolme kansallispuistoa yhteen pitkään viikonloppuun sisällyttävän patikkapaketin toinen päivä.
Hiidenportin pohjoisen sisäänkäynnin, Palolammen portilta startatessa eivät ehdi tossunpohjat kulumaan, kun olemme jo ensimmäisen mykistävän jylhän maiseman äärellä. Reitti ylittää rotkovajoaman, jonka pohja on kivilohkareiden täyttämä.
Aina ei hiisi ole pitänyt porttiaan näissä korvissa, vaan muutti kaupungista korpimaisemiin kristinuskon saavuttua Suomeen. Ainainen kirkonkellojen kolina ei ollut hiiden mieleen ja niinpä keräsi hiisi laumansa ahmoineen ja susineen, marssi kunnes löysi hiljaisuuden. Saavuin Itä-Suomen ihmeitä ihastelemaan suoraan Islannista, lukuisten jumalten ja saagojen maasta. Erään tarinan mukaan kristinuskoa laavasaareen sovitellessa pääneuvottelija olisi suostunut taipumaan lähes kaikkiin kristinuskon toiveisiin, kunhan yhtenä päivänä vuodessa juhlittaisiin edelleen vanhoja pakanajumalia. Näin syntyi talven Thorrablot-juhla, jonka aikaan pöydät notkuvat perinneruokien alla ja vanhat tarinat heräävät eloon. Suostuisiko Kainuun hiisi sopimukseen? Voisimmeko juhlia yhdessä ainakin kerran vuodessa?
Polku jatkaa kulkuaan rotkovajoaman reunalla. Alhaalla vilkkuvat kellastuneet suot ja tummat lammet, joita väitetään hiiden silmiksi. Huomaan saaneeni oppaakseni hengenheimolaisen. Oppaanani kulkeva Kirsi pysähtelee kameransa kanssa samaan tahtiin ja näkee laillani luonnossa loputtomasti pieniä ihmeitä. Nauramme, ettei meitä pitäisi päästää kahdestaan millekään polulle – emme taida päästä metsästä pois, kun jo metrin kulkemiseen kuluu puolet päivästä! Löydämme velhopuun, pihkasiilin ja sienen, jolla on silmät.
Evästauolla tarinamme rönsyilevät jo aivan henkimaailman juttuihin. Laavun tukevilla penkeillä, syysauringonvalossa tuntuu turvalliselta ihmetellä elämää ja puiston hurjia tarinoita.
Paluupatikka menee aivan ryöminnäksi, kun huomaamme tatin ja sitten toisen – lopulta niitä tuntuu olevan kaikkialla. Tosin madot ovat huomanneet tattisadon meitä ennen. Metsän antimista suuhun päätyvät mustikat ja puolukat. Muutama variksenmarjakin maustaa menoa, mutta karpaloilla on vasta toinen poski punainen.
Pieni pilvi käy muistuttamassa syksyn säästä, mutta sade saapuu vasta, kun suljemme auton oven.
Pihlajapuun pitopöydässä
Illallispöytäseuraksi asettuu kaksi Suomesta hullaantunutta saksalaista. Vaikka ymmärrän kotimaani hienouden, on aina virkistävää kuulla muiden hehkutuksia, uusia näkökulmia. Puhtaus ja hiljaisuus ovat näiden lomailijoiden mieleen, mutta samoja kertovat löytäneensä myös Ruotsin kohteista. Yllätyksekseni saan kuulla heidän valinneen juuri tämän majatalon, koska elämykset eivät vaadi omaa autoa. Vieraat on haettu suoraan lentokentältä ja kaikkiin lähiseudun retkikohteisiin löytyy aina kulkupeli.
Moni suomalainenkin harmittelee, kun kansallispuistomme ovat usein vain autollisten saavutettavissa. Pihlajapuun patikkaretket mahdollistavat täysin autotta kulkeville jopa kolmeen kansallispuistoon tutustumisen. Jos oppaan sijaan haluaisi kulkea puistoissa yksin tai omassa ryhmässä, voi majatalosta ostaa Peti ja patikka -paketin vaikka vain yhdeksi yöksi.
Ylpeänä kotimaastani nukahdan kauniin vihreän pönttöuunin kupeessa täysin hiljaisessa majatalossa.
Lue tarinat majatalo Pihlajapuun kansallispuistopaketin kahdesta muusta päivästä:
- Ensimmäinen päivä – Pohjois-Savo, Tiilikkajärven kansallispuisto: Letkeitä polkuja lupsakoiden savolaisten mailla
- Kolmas päivä – Pohjois-Karjala, Kolin kansallispuisto: Kaskimaita, koivikoita ja Etelä-Suomen korkein huippu
Varaa oma matkasi majatalon Pihlajapuuhun:
- Kolmen kansallispuiston patikkamatka
- Peti ja patikka
- Riippumaton matkailija – kokeile riippumattoilua, tarvitset vain makuupussin
- Majatalosta majataloon -hiihtovaellus
Muita tarinoitani Itä-Suomesta:
- Retkipaikka.fi: Hiihtovaellus herkuttelijoille pohjois-karjalan piirakkamailla: tällainen on majatalosta majataloon -vaellusreitti
- Ruokaretki.fi: Neljän pitopöydän ja kuuden karjalaisen piirakan hiihtoretki: majatalosta majataloon on herkkusuita hemmotteleva vaellus Pohjois-Karjalassa
- Tiilikkajärven kansallispuisto: Talviyö, tulta ja taidetta
- Paluu Tiilikkajärvelle – 9 kuvaa Tiilikan syyskesästä
- Tiilikkajärven kansallispuisto ja kinokseen kadonnut unelma
- Savossa puhe on kieroa, mutta Pisan torni suora
- Yksin massahiihdossa – ensimmäistä kertaa Pogostan laduilla
- Talvi, jona hullaannuin suomalaisiin hostelleihin
Tiesitkö tämän kansallispuistoista?
-
- Leiriytyminen on suurimmassa osassa kansallispuistojamme sallittu vain leiriytymiseen osoitetuilla paikoilla. Sama sääntö koskee kaikenlaisia yöpyjiä, myös riippumattoilijoita. Leiriytymispaikat kansallispuistoittain löytyvät helpoiten Luontoon.fi-sivustolta
- Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on sallittu vain hormilla ja katoksella varustetuilla tulentekopaikoilla sekä autiotupien tulisijoissa. Olet aina itse vastuussa tulta sytyttäessäsi. Avotulen teko on sallittu vain maanomistajan luvalla. Leirinuotion polttaminen maastossa ei ole osa jokamiehenoikeuksia (poikkeuksena määrätyt erämää- ja luonnosuojelualueet). Kansallispuistoissamme voit tehdä avotulen vain kartalle merkityillä tulentekopaikoilla. Kun löydät vanhan tai vaikka vasta käytetyn, karttaan merkitsemättömän nuotiopohjan, ei ko. paikalla avotulen teko ole sallittua.
- Kaikkien 40 kansallispuistomme tarinat ja paikallisohjeet löydät kätevimmin Luontoon.fi-sivustolta. Vaikka olenkin jo vuosikymmenten ajan nautiskellut Suomen metsiä ja meriä, tarkistan aina tiedot ja tiedotukset ko. sivustolta ennen retkeäni kansallispuistoon. (Poikkeuksena toki Nuuksio, oma henkinen takapihani)
- Hiidenportti: Kartat ja kulkuyhteydet – Ohjeet ja säännöt
- Koli: Kartat ja kulkuyhteydet – Ohjeet ja säännöt
- Tiilikkajärvi: Kartat ja kulkuyhteydet – Ohjeet ja säännöt
Kuvagalleria (lisätty 18.9.2019)
- Karpaloilla vasta toinen poski punainen, mutta lakkojen lehdet loiskuvat jo kaikissa syksyn väreissä.
- Useimmissa kansallispuistoissa kehotetaan pysymään merkityillä poluilla. Ohjeen noudattaminen on vaikeaa, mutta yritän muistaa – arka luonto voi muuttua kauttaaltaan tämän näköiseksi, jos kuljemme puistoissa omia polkujamme.
- Silmät ovat sielun peili ja hiiden silmät jylhien jyrkänteiden
- Vastustamaton uimapolku
- Siilikö kiipeää puunrunkoa vai kenties pihkainen patsas?
- Uskomaton intiaanikesä lämmitti uimaria vielä syyskuun aattona Hiidenportin pohjoisella lammella
- Tatin kysyvä katse pitkospolun varrella
- Reitti kulkee kivisimmässä kohdassa Hiidenportin rotkovajoaman yli. Kulkijan tukena selkeät portaat ja puuväylät.