Pohjois-Karjalan erikoisimmat majoituspaikat luontomatkaajalle
Kaupallinen yhteistyö VisitKarelian kanssa
Puiden välissä leijuvia minitelttoja, kokonainen kotakylä, saunattomia saunamajoja ja tunnelmallisia autiotupia – tiesitkö, että Pohjois-Karjalassa voi majoittua uskomattoman monin tavoin? Lähdin testaamaan muutamia maukkaimmista.
Itärajan Helmi
Maalaiselämää leijuvaa kepeyttä kaipaavalle
Kesäkeittiön lumouksessa, Itärajan Helmen kultareunuksisten kahvikuppien kukkiessa, saan kuulla, ettei ripaus ylellisyyttä ole seudulle suinkaan uusi asia. 1700-luvulla hienostunutta hoviaan piti lähistöllä Karjalan kruununvouti Gabriel Wallenius, joka sai kansan suussa nimen Karjalan kuningas. Walleniuksen aikaan Tohmajärvi kasvoi koko Pohjois-Karjalan keskukseksi.
Hieman maanläheisemmissä tunnelmissa Tohmajärveä ovat maailmankartalle vieneet myöhemmin mm. Seppo Räty ja Katri Helena.
Mutta nyt en ole tullut hämmästelemään historiaa, vaan aion kokeilla, miltä tuntuu nukkua kolmen puun välissä.
Kuva: Tom Toivonen
Mikä on Tentsile?
Olen koukkuun jäänyt riippumattonukkuja, mutta kolmen puun väliin viritettävää, leijuvaa telttaa muistuttavaa Tentsile-puumajoitetta en ole koskaan kokeillut. Täksi yöksi on yksi maja viritetty pihapiirin omenapuiden väliin ja toinen alas järven rantaan, metsäisiin tunnelmiin. Kesän edettyä tulee mäelle näiden 2-hengen majojen lisäksi myös 3-hengen Tentsile.
Tentsile mahdollistaa, kuten riippumattokin, nukkumisen sellaisten paikkojen päällä, joissa teltalla ei voisi yöpyä. Parhaat rantatontit, kuhmuraisimmat kalliot ja muikeimmat muhkurametsät ovat puissa nukkuvien saatavilla.
Puumajan jokaisesta kolmesta nurkasta lähtee tukeva kuormaliina valittua puuta kiertämään. Kaikkine varusteineen Tentsile ei ole majoite keveimmästä päästä, mutta nyt ei olekaan kyse ultravaelluksesta, vaan elämysten maksimoinnista ja siihen Tentsile tarjoaa mainiot puitteet.
”Ensimmäiset tentsilet tulivat myyntiin kolmen kappaleen eränä vuonna 2013, ja suomalainen Tony Tavi osti niistä yhden. Hän testasi puumajoitetta Suomessa ja innostui uudesta keksinnöstä niin, että liittyi mukaan kehittämään tuotetta sekä sen ympärille perustettua puumajoitematkailun kansainvälistä kattojärjestöä Tentsile Experience Campia.” kirjoitti Helsingin Sanomat vuosi sitten. Samaiselta Tonylta ovat peräisin Itärajan Helmenkin majat.
Millaista Tentsilessä on nukkua?
Vaikka omenatarhan Tentsilestä olisi saanut herätä suoraan vaarojen yli avautuvaa maisemaa ihailemaan, vei metsäisempi maja ja lähisuolla vielä tovin pulisevat teeret voiton. Päätöksen sinetöi iltaan silinnyt järvi, johon halusin pulahtaa, vaikka toinen vaihtoehto olisi toki tarjonnut pihasaunan paljuineen.
Valitsemani Tentsile on järvenrannassa, 600 metrin päässä päätalolta. Rantaan pääsee kauniin koivikon läpi kulkien kapoista polkua. Samaan pisteeseen pääsee myös autolla, pientä hiekkatietä mutkitellen. Rannassa saa saunoa, soudella ja grillata omassa rauhassa, vaikka mäellä olisikin muita matkaajia.
Riippumatossa loppuvat yleensä kätevät taskut kesken. Aina on kirja, otsalamppu tai lapaset etsimässä paikkaa, johon sujahtaisi. Tentsile on varustettu loputtomin lokeroin. Pujottelen kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta Tentsilen uumeniin ja vielä jää muutama kolo tyhjäksi. Majan alla on kätevät verkkotaskut, joissa kenkien ei tarvitse pelätä luonnon kostoa.
Tensile on huomattavasti riippumattoa vakaampi, mutta ei puumaja kuitenkaan lautalattiaa tarjoa, vaan sisällä on parasta edetä ryömien. Nukkuessa ei pääse vahingossa valumaan toisen päälle, koska jokaiselle nukkujalle on oma syvennys. Olen hyvin kiintynyt omaan nuhjuiseen riippumattomajaani, tuohon reissuissa rähjäytyneeseen kulkevaan kotiini, mutta nyt – vaikka ilmassa olenkin – on tarjolla ihan jotain muuta. Omalla mittatikullani koettuna Tentsile on jotain ylellistä, kuin pieni ilmassa leijuva hotellihuone. Kun sopivan lähellä on järvi, huussi ja rantasauna, olen todellakin luksuslomalla.
Yön viileys puraisee helpoiten alhaalta käsin, siksi Tentsilessä nukutaan retkipatjojen päällä. Itärajan Helmessa patjat ovat valmiina nukkujaa varten. Makuupussinkin lakanoineen saisi lainaan, mutta nukun mieluiten omassa, tutussa pussissani.
Lemmikin kanssa Tentsileen?
Pihalla häärii innokkaana Maxi-koira, joka testaisi mielellään ihan kaikki majoitusvaihtoehdot. Yksi Helmen aitoista on täysin lemmikkivapaa, mutta muihin majoituksiin, Tentsilet mukaan lukien, ovat koirat tervetulleita.
VisitKarelia on kerännyt lemmikkien kanssa reissaaville oman sivun, jolta löytää vinkit niin erämaisiin luontokohteisiin kuin kaupunkien koirapuistoihinkin. Sivun löydät täältä.
Lukuisten retkeilyreittien Tohmajärvi
Itärajaan nojaava Tohmajärvi hämmästyttää retkeilyreittien määrällä. Patikoinnin lisäksi myös maastopyöräilijöille suunniteltu Karelianpolut-verkosto on levittäytynyt Kiteen ja Rääkkylän lisäksi Tohmajärvelle. Mikonpolun vaaramaisemat sekä Siiri Rantasen mukaan nimetty Siirinpolku houkuttelevat, mutta Aconitum-kierroksen eksoottisen nimen kutsu on nyt väkevin.
Laatokan lehtovyöhyke vehreyttää maisemaa ja alkukesän vihreys sattuu sieluun, kun kuljen hiljaisella polulla. Reitin nimikkokasvi, harvinainen lehtoukonhattu kasvaa Suomessa vain Kiteellä ja Tohmajärvellä. Nyt ukoilla ei ole vielä hattuja, mutta aion palata hämmästelemään kukintaa kesä-heinäkuun vaihteessa, jolloin erikoiset kukat kutsuvat paikalle uhanalaisen ukonhattukimalaisenkin.
Tutki Tohmajärven luontoreittejä:
- Akanpolku 8,5 km
- Kemien luontopolku 6 km
- Kirkkoniemi Trail 5 km
- Mikonpolku 2 km
- Maiju Lassilan kulttuurireitti 15 ja 25 km
- Piilovaara Trail 3 km
- Pekan Trail 7,5 km
- Siirinpolku 4,5 km ja 5,5, km
- Sorpanpolku 11 km
- Keskustasta etelään suuntaavan polkuverkoston hahmottaa parhaiten Karelianpolut-kartalta
Missä on Itärajan Helmi ja miten sinne pääsee?
Itärajan Helmi on Jouhkolanmäellä, Tohmajärvellä.
Etäisyydet:
Helsinki 420 km
Joensuu 64 km
Tampere 470 km
Oulu 456 km
Ihan perille asti ei resiinalla pääse, mutta Riitta järjestää taatusti kuljetuksen niin Tolosenmäen rautatieasemalta (Kitee) kuin lähimmältä linja-autopysäkiltäkin. Linkit ja tiedot joukkoliikenteen aikatauluihin löytyvät täältä.
Kotalomat
Kotalomien Kotakylä
Ikuisesti metsäleikkeihin kaipaaville tuleen tuijottajille
Parkkeeraan auton Kotakylän edustalle ja luulen viettäväni yön kodassa, mutta astuessani kylän portista sisään sukellankin suoraan leikkiin, tulen viettämään yöni keskellä leikkiä, jonka uni vain hetkeksi katkaisee. Kylän poluille opastava, paikkaa emännöivä Leila kehottaa kulkemaan kuin hitaasti hiipivä ja ympäristöä tarkkaileva intiaani. Tai ehkä kuin suomalainen, sillä Tiede-lehti kirjoittaa artikkelissaan kansatieteilijä Richard M. Dorsonin löytäneen intiaaneista ja suomalaisista samanlaisia piirteitä olipa kyse käytöksestä, fyysistä ominaisuuksista tai luonteenpiirteistä. ”Dorson kirjoitti: Molemmat elävät läheisessä suhteessa maahan ja metsään. Molemmissa on yliluonnollista voimaa ja sitkeyttä.”
Saavumme kallioiseen niemenkärkeen, johon paikan isäntä tarinan mukaan lapsena aina souteli järven ylitse ja uppoutui omiin leikkeihinsä. Kun sammaleinen niemi tuli myyntiin, oli aikuisen kokoiseksi kasvanut leikkijä tehnyt ostopäätöksen hintaa kysymättä. Täällä hänen leikkinsä jatkuu ja olen onnekas, kun olen saanut liittyä mukaan yhden vuorokauden ajaksi. Paola Suhonen on joskus todennut: ”Näen, että menestys on sitä, että leikki yhä jatkuu.” Kotakylän metsässä voi aistia sammalen ja makuni mukaisen menestyksen.
Kotakylän loputtomat leikkimahdollisuudet
Kylässä majoittuja saa paitsi makuupaikan, myös kajakit, kanootit, sup-laudat, soutuveneet, saunat ja polttopuut vapaaseen käyttöön. Kalastuslupa on majoittujien puolesta maksettu, mutta jos haluaa lähteä risteilylle grillillä varustetulla lauttasaunalla, pääsee maksamaan pienen korvauksen.
Ihmeellisintä on kuitenkin vain hiiviskellä ristiin rastiin alueella ja löytää jatkuvasti uusia taideteoksia. Teokset on luonnonmateriaaleista loihtinut kylässä kesiä viettänyt Hannu Torvinen. Luulen kulkeneeni yhden polun jo varsin valppaana, mutta palatessani löydän taas jonkun uuden ja jännittävän taidepalan ihmeteltäväkseni.
Ruokahetkiä tuleen tuijotellen
Jokaisessa kodassa on oma tulipaikka, yhteiskäytössä olevan, monipuolisesti varustellun ulkokeittiön yhteydessä useampikin. Majoittujien käytössä on kaasu- ja puuhellojen lisäksi myös savustuskota. Kesäsesongin ajaksi kylään on muuttamassa kesäkokkeja, joilta voi ostaa valmiit ateriat kohtuukorvauksella. Jos avotulella kokkailu on lainkaan lähellä sydäntä, suosittelen varaamaan omat raaka-aineet ainakin yhdelle aterialle, jotta pääsisi kokemaan kylän lukuisten tulipaikkojen lumon. Nyt sade rämisee keittiön kattoon ja korvasienirisotto hämmentyy kypsäksi kaasun voimalla.
Millaista on nukkua kodassa?
Kesävieraiden valittavana on kuusi hurmaavaa kotaa, mutta minä onnenpossu saan kallistaa korvani Marskin sviitiksi kutsutun kodan uumenissa. Tämä tiipii on yleensä muuhun käyttöön varattu. Todellisuudessa kodat ovat kutakuinkin samanlaisia, mitä nyt tämä makeista makein hieman syrjässä muista.
Kankaat kodiksi on ommellut angelilainen ompelija. Jokaisessa kodassa on tukevat, puiset makuulaverit ja talon puolesta retkipatjat sekä taljat. Mukanaan on tuotava oma makuupussi ja tyyny.
Kesä kääntyy piinaavan suomalaiseksi ja lämpömittarin palkki vajoaa lähelle nollaa. Pipo päässä, makuupussin uumenissa on lämmintä. Tulen rätinään ja kohinoihin on ihastuttavaa nukahtaa. Aamuyöllä herään pehmeään pulinaan. Ryhmä teeriä on kokoontunut ihan kodan viereen sottailemaan kevään asioitaan.
Missä on Kotakylä ja miten sinne pääsee?
Kotalomien Kotakylä on Juuassa.
Etäisyydet:
Helsinki 480 km
Joensuu 100 km
Tampere 400 km
Oulu 320 km
Kotalomien Leila ja Keijo hoitavat tarvittaessa kuljetuksen perille Juuan keskustasta ja takaisin. Kuljetuksen hinta on 20 € / suunta (kesäkaudella 2021). Julkisen liikenteen aikataulut, reitit ja linkit löytyvät Juuka.fi – Julkinen liikenne -sivulta.
2 pyttyinen turbohuussi 
Joustavat aukioloajat 
Palavelluu ulukomuan kielillä 
Vieraskirja
Vierailu Wild Woods Husky -tilalla
Kepinheiton päässä Kotakylästä on Kotalomien Leilan ja Keijon koti sekä Leilan koiratila Wild Woods Husky, jonne pääsin vierailulle.
Lisää Wild Woods Huskyn retkistä ja tilavierailuista löydät täältä.
Pohjois-Karjalan tunnelmalliset, kaikille avoimet autiotuvat
Oletko joskus viettänyt yön hotellissa, jossa yöpyminen on veloituksetonta, mutta josta joudut lähtemään kesken yön, jos paikkaan saapui uusia vieraita? Hotellissa, jossa voit yöpyä huikeimpien luontoelämysten äärellä? Tällaisia ovat autiotuvat.
Autiotuvat eivät suinkaan ole autoilevan hotelliketju, vaan ovat tarkoitettu omin voimin kulkevien käyttöön. Tähän juttuun kokosin alueen 13 autiotupaa sekä Höytiäisen kalasaunat, jotka toimivat autiotupaperiaatteella.
Puolet tuvista olen ehtinyt koluamaan, mutta tuo toinen puolikas laittoi vaellussielun koetukselle. Karttoja tutkiessa karkasi mieli kirjoituspöydän äärestä polulle tämän tästä. Varoituksen sananen siis – saatat joutua listan riivaamana ajattelemaasi pidemmälle reissulle!
Ennen yöpymistä autiotuvassa, tulee jokaisen perehtyä ajatuksella autiotupaohjeisiin: Luontoon.fi: autiotupaohjeet.
Eniten pakkauslistaan vaikuttaa tämä sääntö:
”Anna tilaa uusille tulijoille, viimeiseksi tulleilla on etusija yöpyä.” Siksipä mukana tulee olla aina suunnitelma-B eli teltta, riippumatto, bivy tai muu varayösija. Toistaiseksi vierailemillani reiteillä ja tuvissa on ollut hyvin hiljaista. Susitaipaleella olen kohdannut kaksi kulkijaa ja Koitajoella kourallisen.
Koitajoen ja Koivusuon luonnonpuiston tuvat, Ilomantsi
Neljä autiotupaa, laavuja, polkuja ja pitkospuita sekä ihastuttava tummana kiemurteleva Koitajoki. Tänne usutan retkeilijät ensimmäiselle Pohjois-Karjalaan suuntautuvalle reissulleen vaeltamaan ja melomaan. Kun Koitajoki on hoitanut sopivan paikallispuraisun, voin ryhtyä ripottelemaan muhevaan maaperään muita vinkkejä.
Lisätiedot Luontoon.fi-sivustolta:
Susitaipaleen varrella olevat tuvat, Ilomantsi
Susitaipaleen toinen pää on Möhkössä, lähellä Suomen pienintä kansallispuistoa Petkeljärveä. Toinen pää on Patvinsuon kansallispuistossa. Susitaipaleen varrella on kolme autiotupaa: Pohjoinen Pitkäjärvi, Särkkäjärvi ja Jorho.
Susitaival-reitin esittelen kokonaisuudessaan autiotupineen tässä jutussa:
Susitaival – lähes 100 km hiljaista itärajaa.
Kolin Herajärven kierros, Lieksa
Herajärven kierroksella on lukuisia laavuja ja vuokratupia, mutta vain yksi autiotupa: Ahvenlammen autiotupa. Lisätiedot Ahvenlammen tuvasta ja reitin muista majoitusvaihtoehdoista: Luontoon.fi: Herajärvenkierros-palvelut.
Höytiäisen kalasaunat
Höytiäisen Jouhteninen on Metsähallituksen ylläpitämä retkikohde tulipaikkoineen ja huusseineen. Jouhtenisella ei ole autiotupaa, mutta lähisaarissa on lukuisia kalasaunoja.
Hoytiainen.fi: ”Höytiäisen saarissa (Jussinluoto, Laitasaari, Jere, Munatsu, Sikosaari, Pulkinluoto ja Pekan Saunasaari) sijaitsevien kalasaunojen tulipaikat ovat kaikkien vesillä liikkujien käytössä. Kalasaunat ovat osakaskuntien omistuksessa, mutta kalatalousalue huolehtii polttopuuhuollosta ja tulisijojen sekä käymälöiden huollosta. Kalasaunoissa on mahdollista myös yöpyä ja kalasaunoista Jussinluoto ja Laitasaari ovat ns. varauskämppiä, jotka saa käyttöön lunastamalla avaimen panttimaksua vastaan paikalliselta huoltoasemalta.”
Lue lisää kalasaunoista: Pro Höytiäinen: Yhteinen kalavesi, yhteiset kalasaunat
Karhunpolun autiotuvat, Lieksa
Patvinsuon kansallispuistosta lähtevä 133 km pituinen Karhunpolku soveltuu patikoinnin lisäksi myös maastopyöräilyyn. Matkan varrelta kulkija löytää kaksi autiotupaa: Valamajoen ja Otrokosken. Reittikuvaus ja tupien paikat Vaellus.info: Karhunpolku.
Muita Pohjois-Karjalan autiotupia
Lue lisää Pohjois-Karjalan elämyksistä ja majoituksista
- VisitKarelia: Löydä kaikki Pohjois-Karjalan erikoismajoitukset
- Itärajan Helmi, Tohmajärvi – Tentsilet, glamping-teltta, aittamajoitusta ja maalaistunnelmaa kukkakupein ja kultareunuksin.
- Kotalomien Kotakylä, Juuka – unelmien kohde oman elämänsä mörrimöykyille ja tuleen tuijottajille.
- Wild Woods Husky – tilavierailut ja talviretket
- VisitKarelia: Pohjois-Karjalan parhaita paloja lemmikkien kanssa matkustaville
- Pohjois-Karjala – retkeilijän aarrearkku: koostamani lista alueen retkeilyreiteistä ja -paikoista
Tuoreimmat kirjoitukseni Pohjois-Karjalasta
- Lehtoukonhattu & luontopolku mystisen myrskyhatun jäljillä
- Avantouinti – kolmen saunan viikonloppu Pohjois-Karjalassa
- Karhunpolku – 133 km itäistä neulasmattoa lokakuussa
- Melontaretkellä Pohjoisen Saimaan saaristossa, Rääkkylässä
- Rääkkylän Saaristo Trail: Pyöräretkellä Pohjoisen Saimaan saaristossa
- Pohjois-Karjalan erikoisimmat majoituspaikat luontomatkaajalle
- Patvinsuon kansallispuisto – keväinen festivaalimatka
- Pöllöretki – ihan(an) pimeää puuhaa
- Kitee: Puoli vuotta pontikkapannujen perässä
- Pohjois-Karjalan parhaat etätyöpaikat luontoliikkujalle
- Sininen päivä, jona joulukalenterin luukku avautui
- Kiteellä, Pahan Pajarin poluilla
