Title Image

Blogi

Etätyö Puukarin Pysäkki, Pohjois-Karjala, Kuva: Terhi Ilosaari

Pohjois-Karjalan parhaat etätyöpaikat luontoliikkujalle

Yhteistyössä VisitKarelian kanssa

Instagramin kautta saan kysymyksen: ”Kun olet kartoittanut Pohjois-Karjalan aluetta, niin missä siellä olisi etätyöpisteitä? Etsin paikkaa, jossa olisi mahdollisuus majoittua, kohtuulliset verkkoyhteydet ja ulkoilumahdollisuudet heti ovella.” Mistä löytyvät seudun parhaat etätyöpaikat luontoliikkujalle?

Vastaan pikaisesti omasta pohjoiskarjalalaisesta työpisteestäni, ilomantsilaisen suon nurkalta, mutta kysymys jää syksyn ajaksi mieleen pyörimään. Lopulta päätän ottaa asiasta selvää. Kutsun itseni kokemaan ja kokeilemaan kysyjän kriteerit täyttäviä paikkoja.

Etätöissä Puukarin Pysäkki, Kuva: Hannele Hakala
Puukarin Pysäkin pihalla valkoisia hankia linssin läpi ihailemassa. Kuva: Hannele Hakala

Puukarin Pysäkki – Pohjois-Karjalan juurevin majatalo, Nurmes

Astuin sisään Puukarin Pysäkin majatalon ovesta kolme vuotta sitten. Tuon reissun alkuperäisenä tarkoituksena oli kuvata ja kokea Majatalosta majataloon -hiihtoreissu. Annin luotsaama Puukarin Pysäkki juurevine ruokineen ja syvälle maakunnan perinteitä kohden kumartavine ajatuksineen vei kuitenkin koko hiihtäjän mieleni ja sen jälkeen olen kehittänyt jos jonkinlaista (teko)syytä päätyäkseni uudelleen ja uudelleen tämän valtimolaisen majatalon huomaan.

Testissä etätyöpaikat luontoliikkujille. Vuorossa Puukarin Pysäkki. Kuva: Hannele Hakala
Puukarin Pysäkin pihan pienessä talossa on oma keittiö, suihku ja wc. Kuva: Hannele Hakala

Joulukuinen ilta vahvistaa mielikuvaani Puukarista: täällä on aina kaunis talvi ja valkeat hanget. Keittiön tontut ovat kattaneet minulle, myöhäiselle kulkijalle pöydän kulmalle monet herkut, mutta paikan ruisleipä pyyhkäisee muut maut sivurooliin. Pureskelen onnellisena tummaa herkkua ja mietin, miksi omatekoinen leipäni on vain hyvää ja miksi Puukarin leivässä on maun lisäksi myös suuri tunne.

Puukariin suuntaisinkin etätyöreppuni kanssa ensisijaisesti ruuan vuoksi. Yhtään väheksymättä sitä ylellisyyttä, että talvisin pihasta lähtee seitsemän kilometrin hiihtolatu ja että alle 35 kilometrin ajomatkan päässä on peräti kaksi kansallispuistoa, kesäkulkijalle paljon melottavaa ja pian myös oma fatbike-reitti.

Vaikka majatalon herkkuja kaikille lämpimästi suosittelenkin, on Puukarissa mahdollisuus majoittua myös täysin omin muonin. Puukarin mäellä on kaksikin erillistä rakennusta, joissa molemmissa omat suihkut ja keittiöt.

Etätyöpaikat luontoliikkujille - Puukarin Pysäkki on tarkoitukseen yksi suosikeistani Kuva: Terhi Ilosaari
Etätöissä Puukarin Pysäkillä

Puukarin Pysäkki -pikaopas:

Kirjoituksiani Puukarin Pysäkin lähistöltä

Tiilikkajärven kansallispuisto Kuva: Tom Toivonen
Talviretkellä Tiilikkajärven kansallispuistossa
Naavaa ja retkeilijöitä Hiidenportin kansallispuisto Kuva: Terhi Jaakkola
Naavaa ja kuurakoristeita sekä tuoreen lumen valkoisuus. Talvella voi helpostikin olla Hiidenportin kansallispuiston polkujen ainoa ihmiskulkija.

Kolin Keidas – majatalo kansallismaiseman kainalossa, Lieksa

Kolin Keidas, Koli Kuva: Kolin Keidas
Kolin Keidas talviasussaan. Kuva: Kolin Keidas

Marraskuussa 2019 varasin viikoksi huoneen Kolin Keitaan yläkerrasta, Mattilan tilan päärakennuksesta, vain parin kilometrin päästä Kolin kuuluisasta kansallismaisemasta. Jokainen aika on houkutellut uudet taiteilijat Kolille inspiroitumaan mystisen maiseman äärelle. Toimisiko taika, kun avaan kokeneen läppärini puupöydän ääressä vai vaatiiko elämää suurempien säkeiden tavoittaminen baskeri vinossa kuljeskelua?

Talvi saapuu viikkoni aikana paukkuen. Olen antanut itselleni luvan vain kirjoittaa, omistautua tekstin suoltamiselle kokonaisen viikon ajan. Retkiluistelukausi kolistelee ovella jo todella äänekkäästi. Lyhyen päivänvalon turvin käyn nuuskimassa lähivesistöjä ja palaan taas pienen huoneeni ikkunan ääreen ihailemaan talvistuvaa maisemaa ja naputtamaan sanoja järjestykseen.

Talven viestejä Keitaalla kuvattuna

Viikon lopulla pakkaan laukkuni ja pohdin: tavoitinko taikaa? Jotain maagista sanoille tapahtui, sillä Kolin Keitaassa kirjoittamani tekstit ovat edelleen blogini luetuimmat.

Viihtyäkseen Kolin Keitaan huomassa ei tarvitse olla innokas inspiraationmetsästäjä. Paikka sopii ihan jokaiselle luontoliikkujalle, olipa etätyön sisältö Excelin pyöritystä, tiivistä taidetta tai kiivasta konsultointia. Majoittujalle on kuitenkin eduksi, jos nauttii ulkoilmasta keskimääräistä enemmän, sillä sisävessan sijaan kaikki käyttävät pihan puuceen palveluja.

Kolin Keidas - majatalon pääty idästä nähtynä Kuva: Kolin Keidas
Keidas Kolin kansallispuistossa Kuva: Kolin Keidas

Kolin Keidas -pikaopas:

Kirjoituksiani Kolin Keitaan läheltä:

Kolin Keitaan lähistöllä olevaan Räsävaaran torniin kannattaa kiivetä myös pakkaspäivänä

Hakoniemi – Luova tila – inspiroiva pesä Saimaan saaressa, Rääkkylä

Marraskuussa 2019 etsin retkiluisteluystäväni kanssa jäätä Pohjois-Karjalan vesiltä. Pimeys oli jo peittänyt maakunnan, kun istuimme kahvilla etsien majapaikkaa. Jostain löysin merkinnän majoituksesta Oravisalon saarella, äitini lapsuudenkodin liepeillä! Tuntui ihan uskomattomalta. Vielä uskomattomampaa oli nähdä, millainen helmi vanhan maatilan uumenissa piileksikään.

Oma kotini on hakenut sisustusratkaisunsa Peppi Pitkätossun kuvastosta (tai olisi, jos sellaista joku julkaisisi). Hakoniemen tilalla koen eläväni hetken verran rennon, tyylikkään ja silti oman makuni mukaisen sisustuslehden aukeamalla. Luonnosta inspiraationsa hakeneita tapetteja, rauhallisia sävyjä ja kauniita asioita toimivassa paketissa.

Testissä etätyöpaikat luontoliikkujille. Vuorossa Hakoniemen luova tila
Hakoniemen tilan pihassa on oma erillinen työhuone, jossa kaksi suurta työpöytää.

Silloinen visiitti oli pikainen, yhden yön mittainen. Joku kaipuunkoukku takertui ulkoilutakin liepeeseen. Riemukseni pääsin nyt tutustumaan paikkaan etätyöntekijän villaiset sukat jaloissani. Vuosien ajan olen tehnyt töitä juuri siellä, mihin satun läppärini avaamaan. Kuulen monen kertovan, että tarvitsevat työntekoa varten oman tilan ja mielellään vielä selkeän eron työ- ja vapaa-ajan välille. Hakoniemessä tämä onnistuu mainiosti. Päärakennuksesta voi kävellä pihan poikki vanhan navetan päätyyn rakennettuun työtilaan. Työhuoneen tunnelma on sopivan kolkko. Ympäröivä luonto rauhoittaa ja työtilan askeettisuus saa keskittymään juuri siihen, mitä päivän nakkilista kulloinkin tarjoaa.

Hakoniemen luova tila - vanha navetta
Hakoniemen monet tilat tarjoavat hyvät kehykset luovuuden loiskuttelulle.

Voisin yrittää itse kuvata tilan tunnelmaa, mutta paikassa viipyneet vieraat ovat sen jo tehneet. Siksi siteeraankin vieraskirjan herkullisimpia paloja:

”Upea luonto, lintujen muutto, järvi, metsät ja täydellinen rauha.”

”Harjoittelin myös norppaturvallisen katiskan käyttöä, joka on täällä käytössä.”

”It was so relaxing that we extended our stay twice.”

”Teki hyvää ja kirjakin tuli melkein valmiiksi.” (Pieni kuljeskelukirja)

”My space in search for inspiration is totally accomplished.”

”Tulin Pohjanmaalta seuraamaan romaanihenkilöni jalanjälkiä. Marraskuun harmaus metsäpoluilla tekee minut levolliseksi ja silti ajatuksia ja uusia romaanin lukuja pulpahtaa vaivatta.”

”Viimeisenä yönä metsästä katsoi hirvi”

Hakoniemen luovan tilan lusikka Kuva: Terhi Ilosaari

Hakoniemi – Luova tila -pikaopas:

Mäntytapetti Hakoniemen luova tila Kuva: Terhi Ilosaari
Hakoniemen makuuhuone, jossa saa herätä mäntytapettien ja tukevien hirsiseinien suojista.

Kirjoituksiani Hakoniemen lähiseuduilta:

Etätyöntekijä havupuun takana Kuva: Terhi Ilosaari
Lyhyen päivänvalon aikaan kannattaa poiketa pihalle

Mantan Majatalo – Petkeljärven kansallispuiston kupeessa, Ilomantsin Möhkössä

Kaksi vuotta sitten, ruskan leikitellessä ensilumen kera, taivalsimme ystäväni kanssa Pogostan kierrosta. Möhkön kohdalla ihastelimme vanhaa hirsirakennusta. Pihassa ahkeroitiin syystöiden parissa, tunnelma oli seesteinen ja kutsuva. Silloin jatkoimme rinkkoinemme aina Pohjoisen Pitkäjärven autiotuvalle asti. Nyt vuoden vaihduttua uudeksi ja lumen valkaistua maiseman, pääsin tutustumaan Mantan Majataloon.

Mantan Majatalon pönttöuuni Kuva: Terhi Ilosaari
Mantan Majatalon jokaisessa huoneistossa on oma pönttöuuni, parhaassa kaksi.

Kannan etätyövarusteeni, kylmälaukkuni ja pyjamani ylös Kaplakseen, yhteen kolmesta huoneistosta. Jokaiseen asunnoista pääsee oman sisäänkäynnin kautta. Etätyöläisten tavoin valmistan ruokani itse omassa, pienessä keittiössä. Suihkukin on, mutta vierailuni alkaa lempeillä löylyillä pihasaunan lauteilla. Makeaa hikeä valutellen hiivin vilvoittelemaan. Möhkönkoski Koitajoessa kohisee pehmeästi, lumisade on väistymässä ja muutama tähti pilkistelee monen pilvisen päivän jälkeen.

Koitajoki ja Mantan Majatalo Kuva: Terhi Ilosaari
Mantan Majatalo pilkottaa punaisena rinteessä, Koitajoen takana

Yritän hyödyntää aamun hämärän ajan läppärin kanssa seurusteluun, jotta ehtisin lyhyessä päivänvalossa testaamaan mahdollisimman monta paikan luontoliikkujan herkkua. Pönttöuunin kupeessa sänky yrittää pitää otteessaan. Muistuttelen itseäni pihalla odottavista lukuisista riemuista. Lumikengät, fatbike ja kickspark-kelkat ovat etätyömajoittujien käytössä talvisin. Kesällä vieraileva saa käyttöönsä kanootit ja kajakit. Kunhan lumipeite kasvaa vielä hitusen, avautuu majatalon kulmalta lähtevä latu, jota pitkin voi hiihtää Nuorajärven Jänissaareen asti – tai halutessaan potkutella.

Lumikengät Mantan Majatalo Kuva: Terhi Ilosaari

Pian huomaan sortuneeni taas samaan virheeseen kuin aina ennenkin Möhkössä vieraillessani: varaan aivan liian vähän aikaa! Koitajoen vastarannan vanhan ruukin museo on talvisin suljettu, mutta puistoalueella riittäisi ihmeteltävää kokonaiseksi päiväksi. Umpihankihiihto Petkeljärven kansallispuistossa houkuttelisi, mutta valitsen silti rauhallisen puistokierroksen jälkeen alleni kicksparkin.

Talven hiljaisuutta

Joku sivusto saattaa vielä kertoa Möhkön kyläkaupasta, mutta tuo tieto on vanha. Kylä uinuu talvisin lempeässä hiljaisuudessa, joten ruokakassit kannattaa täyttää tulomatkalla Ilomantsin keskustassa. Idässä reissatessa on lähes velvollisuus maistella paikallisherkkuja: piirakoita, kukkosia ja sultsinoita. Petkeljärven kansallispuistoon johtava tie aurataan silloin tällöin, mutta lumisateella ei kannata puiston ytimeen ajella – auraa voi joutua odottamaan pitkän tovin. Kesällä Mantan pihasta pääsee lipumaan Petkeljärvelle vesireittejä pitkin.

Pimeys ajaa sisälle. Kurkistan, mitä muut vieraat ovat riimitelleet vieraskirjan kansien väliin. Sivuilta löytyykin hauska sattuma: tuttu on majoittunut minua ennen samassa paikassa! Mantan Majatalon huoneet on kunnostettu 1928 rakennetun koulun tiloihin. Samassa huoneessa nukkunut entinen opettaja kehuu terveisissään: ”Ei lainkaan koulun hajua!” Nyt saatoin jättää jälkeeni etätyöläisen innostuneita hikipisaroita.

Fätbike odottaa etätyöntekijää Mantan Majatalo Kuva: Terhi Ilosaari
Miltä kuulostaisi oven pielessä valmiina odottava fätbike? Vieressään lumikengät, potkukelkat ja valmis latu?

Mantan Majatalo – pikaopas:

Möhkön arboretum talvella Kuva: Terhi Ilosaari
Möhkön arboretum yllättää laajuudellaan. Talvella puiston asukkaat piileskelevät hangen alla, mutta kesällä voi pelkästää erilaisten kuusten ihailuun upottaa useammankin tunnin

Kirjoituksiani Möhkön Mantan lähistöltä

Veden höyryjä aurinkoisena aamuna. Petkeljärven kansallispuistossa Kuva: Terhi Ilosaari
Petkeljärven kansallispuisto elokuisena aamuna

Alueen muut etätyöpaikat

Huolettomasti hotellissa vai täyshoidolla lomakeskuksessa? Esittelemäni etätyöpaikat ovat omia suosikkejani ja erityisesti luontoliikkujan näkökulmasta valittuja. VisitKarelia kokosi laajan listan muita alueen majoittajia, jotka ottavat etätyöntekijät lämpimästi vastaan. Löydät VisitKarelian listan täältä.

Etätöissä kameran kanssa Puukarin Pysäkin pihalla. Kuva: Hannele Hakala
Etätöissä kameran kanssa Puukarin Pysäkin pihalla. Kuva: Hannele Hakala

Millaisen oivalluksen kirjoitus antoi? Oletko jostain eri mieltä? Haluatko kysyä lisää? Kommentoi alle niin jatketaan keskustelua!