Title Image

Blog

Railon ylitys - Retkiluistelija Kuva: Tom Toivonen

Retkiluistelupummien perusviikonloppu

”Hei ota mut joskus mukaan noille sun luisteluretkille….”, huikkaa silloin tällöin joku pahaa aavistamaton tietämättä, mitä pyytää. Otanhan toki, jos kurssit on käyty, taidot on testattu ja varusteet myös. Mutta millä testaan, ymmärtääkö kysyjä millaiseen pyörteeseen on heittäytymässä? Pahimpaan ice-kiakseen sairastuneen luistelupummin viikonloppu ei käynnisty perjantaina. Se käynnistyy jossain edellisen sunnuntain taittuessa maanantaiksi epämääräisesti heitetyllä sanalla, jonka perässä on kysymysmerkki. Hyvä sana voi olla vaikkapa ’mitäs’ ja siihen perään kysyvä merkki.

Retkiluistelija riippumatossa Kuva: Tom Toivonen

Hyvää huomenta uusi, upea luistelupäivä! Kuva: Tom Toivonen

Oikealle naskalikaulalle heitettynä tällainen sana käynnistää vimmaisen pläräyksen: missä? milloin? mitä? Kaikki koloajat: vessajonotukset, portaiden kävelyt ja hampaiden harjaus vierähtävät tämän viattoman heiton jälkeen sääennusteita, jää-&retkiraportteja, sateliittikuvia ja jäänmurtajien liikkeitä tutkien.

Kysellään tutuilta hieman kaarrellen, mahtaako mökin avain olla vielä jemmassa samassa paikassa. Lainaillaan avaimia mahdollisiin ja mahdottomiin saariston tukikohtiin.

Retkiluistelija Kuva: Tom Toivonen

Varma hyljehavainto? Kuva: Tom Toivonen

Viestejä lentelee.

”…jos ollaan toka yö Sadelnilla. Siellä ei ole puita, joten toka yö ei onnistu riipparissa.”

”Otan karttoja niin laajalti, että voidaan korjata suunnitelmia lennossa.”

”Jussarön luoteispuolella on rapsan mukaan flyygeliä.”

”Soiro tummansinistä, jota olen seurannut Houtskärin eteläpuolella on palannut satelliittikuviin.  Mahdollinen mökki on varsin lähellä ko soiroa, joka johtaa Ahvenanmaalle asti ruotsilaivojen väylän pohjoispuolella. Oma veikkaukseni on, että se on uudestaan jäätynyt väylä.”

”…laitan nyt varusteet sellaiseen kuntoon, että voin siirtyä autoon tekemään töitä lyhyelläkin varoitusajalla”

Yli railon Kuva: Tom Toivonen

Ytterlandista etelään Kuva: Tom Toivonen

Reissuun ei pakata vain teriä ja luistelureppua, vaan ahkiot, riippumatot, sukset, makuupussit, retkikeittimet, ruokaa, juomaa, merikortteja, ennustuskirja, Ukuit-viiri ja aimo kasat villaa sekä untuvaa. Meillä ei ole aavistustakaan missä yövymme tai mihin luistelemme. Ideoita ja intoa on seikkailupuserot pullollaan, kainaloissa sipaus amundsenia.

Ensimmäisen auton kiitäessä kohti perjantai-iltaa, käydään puhelinkeskustelu: ”Hei mä olen nyt tässä rampissa. Jatkanko Houtskariin vai otetaanko Barösund?” 

Retkiluistelija Kuva: Tom Toivonen

Priimaa ja priimampaa jäätä on meri tulvillaan, mutta kalliolle on silti kiivettävä Kuva: Tom Toivonen

Bengtskärin majakkareissun tarinan luettuaan eräs kommentoi: ”Filosofinen kysymys: Mikä tekee majakalle luistelemisesta erityisen?” En vieläkään tiedä vastausta. Silti perjantai-illallisen ääressä, kynttilöiden valossa, lauantain reitille piirtyy vahvasti Jussarön majakka. Suunnitelmaan sisältyy myös Ytterlandin autiotölli, koska huhun mukaan seinällä hymyilee kalenterin neiti heinäkuu vuodelta 1982.

Retkiluistelija ja Jussarön majakka Kuva: Terhi Jaakkola

Jussarön majakka

Paannejäitä puikkelehtimalla ohitamme saariston vähäiset lumet ja saavutamme superjäät. Kun mukana on yksi samoja vesiä kolunnut suunnistaja-meloja sekä yksi purjehtija, saan keskittyä hattarapäiseen liihotteluun, jään ihasteluun ja railojen tutkailuun. On minullakin kompassi mukana, mutta pidän tiiviisti taskussa, ettei Jussarön rautamalmi sekoita suuntiani.

Retkiluistelija Jussarön majakalla Kuva: Tom Toivonen

Yleisin asentoni luisteluretkellä. Kuva: Tom Toivonen

Jussarön majakan takaa kuuluu iloista pulinaa. Tuulen suojasta löydämme kolme tuttua superluistelijaa. Samojen seikkailijoiden retkiraportteja kyttäilen aina ihaillen. Ovat kokeneita. Tietävät, mistä kannattaa lähteä etsimään parhaita jäitä ja taitavat olla laillani hieman seikkailunhinkuisia.

Jussarö ja retkiluistelijat Kuva: Tom Toivonen

Hei hei, Jussarön majakka! Kiitos tuulensuojasta!

Vastatuulessa, vadelmaveneettä

Vaihdamme tietoja jäistä ja reiteistä. Puhumme sunnuntaille ennustetusta, väkevästä länsituulesta. Toinen ryhmä kertoo yöpyneensä Hangossa Hotel Bulevardissa. En tiedä sanooko jääpummikvartettimme mitään, vai katsommeko vain toisiamme syvälle silmiin. Suunnitelma on tällä selvä: me lähdemme Hankoon.

Yritämme tarjota uuden suunnitelmamme vuoksi käyttämättä jäävää majapaikkaamme, autojamme ja eväitämme toiselle ryhmälle, mutta heidän silmissään kiiluvat myötätuulikilometrit. Barösund on heille liian lähellä.

Retkiluistelija Kuva: Terhi Jaakkola

Reunan kuivemmalla puolella. Ei tuo toinenkaan puoli huono ole. Pian siellä jo melomassa, uimassa ja purjehtimassa.

Retkiluistelija ja railo Kuva: Terhi Jaakkola

Railon takaa

Matkaa Jussarön majakalta Hankoon on luistellen noin 30 kilometriä. Ensimmäiset kilometrit sujuvat vauhdilla päättömälle suunnitelmanmuutokselle naureskellessa. Sitten vastatuuli ottaa puhutteluunsa. Meiltä loppuvat eväät, voimat ja huumorintaju.

Railon ylitys - Retkiluistelija Kuva: Tom Toivonen

Suurin osa railoista oli ehtinyt jäätyä erittäin helposti ylitettäväksi. Tämä railo tarjosi muutaman monon mentävän sulan aukon, joten otin jo päivän väsyttämänä ylityksen supervarovasti. Kuva: Tom Toivonen

Retkiluistelu Kuva: Terhi Jaakkola

Vastatuulessa viimeiset kilometrit ennen Hankoa. Säästämme voimia tiiviissä letkassa edeten. Erilaisia letkatekniikoita kannattaa harjoitella, vaikka ei tähyilisikään vielä maratonreissuille. Vastatuulen voima voi yllättää pienemmälläkin retkellä.

Kohtaaminen retkiluistelugurun kanssa

Kun aurinko laskee Itämerenportin taa, saavumme Hankoon. Ranta, kadut, pihat ja pientareet katsovat meitä autioina. Hotellin edessä tapaamme ryhmän luistelijoita. Ei, me tapaamme ryhmän retkiluistelijoita. Me tapaamme ruotsalaisen ryhmän retkiluistelijoita, joista yksi on lajin suurisä ja ylipappi Mårten Ajne, joka on kirjoittanut  retkiluisteluraamatun Stora boken om långfärdsskridsko: isbedömning, säkerhet och åkteknik.

Jos Mårten A on täällä, emme ole vain Suomen parhailla jäillä, vaan MAAILMAN parhailla jäillä! Uuh, ehkä kestämme.

Hotel Bulevardista saamme huoneet, aamupalaa, hammasharjat, eväät ja löylyt. Mitä vain keksimme kysyä, vastaavat he: ”Hetki vain. On meillä. Järjestyy!”

Hanko Kuva: Terhi Jaakkola

Vihdoinkin perillä Hangossa

Saunomme, syömme ja heilahdamme nukkumaan rankan retken jälkeistä levotonta unta.

Retkiluistelija Kuva: Tom Toivonen

Auringonottoa aamutuimaan Hangon hiekkarannalla Kuva: Tom Toivonen

Luistelupummit. Kuva: Tom Toivonen

Merimerkki(henkilöt)

Retkiluistelijat ja railo Kuva: Terhi Jaakkola

Railojen taiteesta ei saa koskaan riittämiin. Jokainen on erilainen.

Sunnuntai – tuuli perseen alla

Retkiluistelijan tärkein turvavaruste on osaava kaveri. (Listan muista välttämättömistä varusteista löydät tästä jutusta.) Kaveri paitsi pelastaa vaaranpaikoista myös jakaa kaikki riemut. Hihkuu ja intoilee, sekoaa jäästä. Luistelukaveri konttailee railoissa kanssasi ja keskittyy niin intensiivisesti luonnon hämmästelyyn, että suurimmatkin murheet ja pienet arjen rypyt voivat hetkeksi unohtua.

Järjetön myötätuuli lennättää meitä kohti itää. Löydämme edellispäivääkin parempia jääalueita saarten suojista. Hätistämme yhden mökkiläisen jäältä naskaleita hakemaan. Evästelemme. Nautimme. Ja sitten. T-kummelin kohdalla, onkin aika kääntää terät kohti pohjoista.

Retkiluistelija ylittää railoa Kuva: Tom Toivonen

Viikonlopun vaikein railon ylitys Kuva: Tom Toivonen

Kauden päätös?

Jää on tuoretavaraa. Ajattele suurta jäätelötötteröä keskellä kuumaa uimarantaa. Tuskin laitat herkkua taskuun. Näin toimii paras retkiluistelujää. Tämä luistelupummien saaristoretki saattoi olla kauteni päätös. Tämän kirjoitettuani pakkaan auton kattoa myöden täyteen suksia ja suuntaan lumille. Tuntuu hieman kaihoisalta, mutta samalla äärimmäisen kiitolliselta.

Retkiluistelukausi 2017-2018 avautui poikkeuksellisen myöhään. Monesti luulin kauden olevan jo paketissa, kunnes taas oli edessä jotain uutta ja uskomatonta. Kiitos elastiset, aina valmiit, taitavat luistelukaverini. Ilman teitä en olisi voinut kokea yhtään näistä jäisistä elämyksistä.

Retkiluistelijat ja paannejää Kuva: Tom Toivonen

Rantojen paannejääbaanoja pitkin ohi huonojen jääosuuksien.

Muita tarinoitani retkiluistelusta:

Mårten Ajne National Geographicin videolla: How Skating on Thin Ice Creates Laser-Like Sounds

PS: Terveisiä ahkiokeittiöstä

Mitä söimme? Pari vuorokautta jäisissä olosuhteissa, ei pitkiä kantomatkoja. Mukaan voisi pakata melkein mitä vain.

Tässä ruokalistamme muistiin kirjattuna – lähinnä itselleni, jotta voin käydä täältä lunttaamassa uuden retken koittaessa erittäin toimivan kokonaisuuden.

PERJANTAI
Ruuanlaittoruoka: ruislastuja ja kalatiskin lohimousse.
Ruoka: Lohi & tattarisuurimot

Luistelijan lohi neljälle

  • 600g lohta
  • 4 valkosipulinkynttä viipaloituna
  • 1 limen mehu
  • 2 rkl soijakastiketta
  • 2 tl hunajaa
  • 2 rkl öljyä
  • 1 tl seesaminsiemeniä
  • suolaa
  • kevätsipulinippu silputtuna
  • Tuoretta chiliä viipaleina

Sekoita kaikki ainekset lohta lukuun ottamatta. Siirrä lohi paketista eväsrasiaan. Kippaa kastike päälle. Pakkaa mukaan ja anna marinoitua rauhassa matkan ajan.

Parsakaalinen tattarisuurimolisäke

  • 3dl tattarisuurimoita
  • 1 parsakaalia
  • 2 avokadoa
  • 1 chili
  • pätkä inkivääriä
  • 3 valkosipulinkynttä
  • 2 rkl öljyä
  • suolaa & pippuria
  1. Keitä tattarisuurimot. Kypsyvät yllättävän nopeasti! Kaada siivilään ja huuhtele
  2. Pilko parsakaalit ja valkosipulit kulhoon. Lorauta niskaan öljyä ja ripottele sormisuolaa.
  3. Kippaa kaalit ja sipulit uunipellille, paista 200 asteessa kunnes pehmenevät hieman ja saavat ruskeaa kulmiinsa
  4. Raasta inkivääri ja pyörittele pannulla kuumassa voissa. Lisää mukaan tattarisuurimot. Pyörittele.
  5. Sekoita kaikki ainekset. Maista. Mausta. Pakkaa mukaan.

Pakkaa mukaan myös pari limeä ja sormisuolaa pöytämausteiksi.

LAUANTAI
Aamu: latte/cappuccino, ruisleipä, juusto, voi, avokado (säilyi yllättävän hyvin kylmässä), voi
Lounas: eväät aamupalapöydästä

Oho, päädyimmekin Hankoon! Illallinen uskomattoman ystävällistä palvelua tursuilevassa, vasta avatussa Bistro Alléssa. Kokkasivat meille maukkaat ateriat, vaikka keittiö olikin sulkenut ovensa jo aika päiviä sitten. Vahva suositus!

SUNNUNTAI
Aamu: hotelliaamiainen + eväät aamupalapöydästä
After Skate -ateria:

Tattitortellineja (kaupan valmiita tuoreversioita), vuohenjuustopesto ja voissa paistettuja herkkusieniä.

Vuohenjuustopesto

  • 200 g vuohenjuustoa
  • avokado
  • 2 valkosipulin kynttä
  • 1 tl hunajaa
  • sitruunan mehu
  • 6 rkl cashew-pähkinöitä
  • suolaa, valkopippuria, liraus vettä

Lisää aineet tehosekoittimeen ja hurauta tahnaksi.

 

 

Millainen oivallus sinulle tuli postauksesta? Oletko jostain eri mieltä? Haluatko kysyä lisää? Kommentoi alle niin jatketaan keskustelua!