
Synkkä syysunelma 2016 eli Kyöppelinharjun kirjallisuuspiiri
Täyspäisten kansalaisten kohennellessa takkatulia perjantai-illan pimeydessä starttasi matkaan Suomen pimein kirjallisuuspiiri. Jotta nämä 100 piilokulttuurinhimoista voisi lähteä jahtaamaan salaa kirjoja syksyiseen metsään 24 – 30 tunniksi, olivat järjestäjät antaneet kisalle nimen Synkkä syysunelma 2016 (Feat. Barkley Ultra Marathon).
Innokkaimmat uskoivat Barkley-maininnan kuultuaan näkevänsä rautaisen järjestelykaksikon, Kilon Gepardin ja Karhusolan Tiukusen lähtöviivalla sikarit huulissaan, koska ”The Barkley starts any time from midnight to noon on race day, with one hour till race start signaled by blowing a conch. The race officially begins when a cigarette is lit by the race director.”
Suussa taisi savukkeen sijaan olla nokkahuilu.
Kilpailun leimaustapa oli kuitenkin kunnianosoitus tälle valloittavan sekopäiselle Barkley Ultra Marathon -tapahtumalle, jonka leimausohje menee näin: ”In addition to running, competitors must find between nine and eleven books along the course (the exact number varies each year) and remove the page corresponding to the runner’s race number from each book as proof of completion.”
Kisaorganisaation energiakylän, Karhusolan Tiukusen Viimeinen voitelu täsmensi leimausohjetta:”Mikä on joukkuenumerosi? Onko se muistissa päässä, kännykässä vai kaverin pakaraan kirjoitettuna? Kun tämä on selvillä, repäise kirjasta joukkuenumeroasi vastaava sivu irti. Tässä kohtaa voit siirtyä jonosta sivuun, silmäillä tekstiä ja naureskella, kuinka osuvasti Tiukunen tai Gepardi onkaan valinnut sivun koskemaan juuri Sinua. Anything for you, babe. xoxo. Ihanaa.” Ja kyllä, nauroimme, itkimme ja ällistyimme! Miten jokaiselle 3-henkisen joukkueemme jäsenelle yhdessä ja erikseen olikaan osunut juuri oikeat sanat! Silkkaa astro- ja patologiaa samassa paketissa!
Kirjallisuuspiiri tarjosi kolme eri mittaista kulttuurikierrosta Maraton (50km), Marssi (100km) ja Tuska (160 km). Jalan ja pyörällä eteneville oli omat sarjansa.
Kisaa ennen 3-hengen joukkuettamme ei jännittänyt saammeko veriset rakkulat ihan jokaiseen varpaaseen, kestääkö yksikään lampun akku tai jäätyykö suklaa yössä. Yöuniamme häiritsi vain yksi tuntematon tekijä: minkä numeron saamme kisaan? Reissun tunnelmastahan kehkeytyy aivan erilainen, jos jokaiselta rastilta poimii pelkkiä juonenkehittelyjä, sisällysluetteloita tai vaihtoehtoisesti loputtomasti loppuratkaisuja.
Kisapaikalle saapuminen lopetti jännityksen. Tussitimme otsiimme numeron 75.
Kas tässä, tiivistunnelmainen kisaraporttimme yhtään kirjaa unohtamatta:
1. Ihmisen psykologinen kehitys
Takana pari kilometriä leppoisaa hiekkatietä sekä hikinen tunkkaus läpi pimeän risukon. Meille valikoidut lauseet muistuttavat: ”Lasten taito arvioida, minkälaiset motoriset suoritukset ovat heille mahdollisia, on yksilöllinen ja kehittyvä.” Ryhmämme taito ei ollut kehittynyt vuodessa yhtään.
2. Forrest Gump, Kunnian mies
”Joo ei sillä mitään hätää ole. Molemmat keuhkot puhki, suolet revähtäneet, toinen sääri amputoitu…mutta muuten, noin muuten se on ihan okei.” Niin mekin. Vielä.
3. Euroopan tiekartasto
Nerokasta. Olimmekin juuri eksymäisillämme Bristoliin. Todellinen selitys juuri tämän sivun valinnasta joukkueellemme löytyy kuitenkin Bristolin pohjoispuolelta. Maalissa odotti hyvin marinoitu paisti ja reipas kastike. Siksipä karttapalassamme komeili Worcesterin kaupunki.
4. Rusovarpaat
Tämä kirja paljastui osallistujille jo ennen starttia ja aiheutti ennakkokauhua. Malttaisiko kukaan poistua rastilta? Taisteltaisiinko sivuista? Kirjan takakansi lupaa: ”Rusovarpaat on kaikkia luokituksia ja luonnehdintoja uhmaava kirja. Se on satiiri rotujenvälisestä sukupuolisesta kanssakäymisestä, kuvaus estottomasta rakkauden seurapiiristä, joka punoo juonia, harrastaa sylipainia ja seiväshyppyä, ajaa näännyksiin saakka paholaista ulos ruumiista.” Jatkoimme reippaina matkaa ajaen näännyksiin saakka paholaista ulos.
5. Porvarin marssi
”Vaikka nimellistä jäykkyyttä empiirisesti havaittu useimmissa talouksissa, sen teoreettinen perustelu on edelleen varsin vaikeaa.” Takana kisan pahimmat risukot. Nimellistä jäykkyyttä havaittavissa.
6. Srtiptease
Ah, vuoden odotetuin ja upein avovesiuintilenkki. Veden kylmyys ei kauhistuta vaan huurteiset pelastusliivit. Striptease-esityksen loppumetrit ovat hitaita ja täriseviä. Mutta oliko se joutsen pakko teloittaa? Kuka tunnustaa?
7. Casanovan vaellusvuodet
Rastisupan pohjalta olisi voinut löytyä myös lintukirja, niin telkkänä upposimme tähän pönttöön.
8. Vår iddrot
Ruotsinkielisiä yleisurheilutuloksia heinäkuisesta Hangosta. Emme löytäneet tuloksista joukkueemme ruotsinkielisen ex-yleisurheilijan nimeä, mutta ymmärsimme viittauksen. Hauskaa, että myös taustoihimme on tutustuttu näin antaumuksella!
9. Bridget Jones
”Tom oli aivan oikeassa.” Kiitos Gepardi! Kiitos Tiukunen! Miten olette ehtineet valitsemaan ihan jokaiselle oikeat, lämmittävät sanat?
10. Ilon ja onnen tarinat
”Sitä hierotaan tähän näiden kahden kohdan väliin. Hierotaan tarmokkaasti, kunnes iho kuumenee ja särky palaa pois.”
11. There’s trouble brewing
Joo, kiitos. Huomasimme jo. There was trouble. Tallustimme onnellisina pimeää tietä sähkölinjoja laskien. Neljännen kohdalta suunnitellusti metsään. 10 minuuttia harvennushakkuussa taistellen vain huomataksemme, että yhdellä oli koko ajan peukalo edellisen rastin päällä ja lopuilla sormi nenässä. Olimme ohittaneet kirjan noin 30 senttimetrin päästä leimaamatta. Tätä riemun tunnettahan piti juhlia pummaamalla rasti toisella lähestymisyrityksellä.
12. Ainutkertainen elämäni: parantumisen päiväkirja
Vuosi aikaa omaksua. Jos löydätte meidät lähtöviivalta myös ensi vuonna, emme parantuneet.
13. Tarzanin paluu
”Katsokaa herra, tuo mies meidän takanamme. Hän on seurannut meitä koko iltapäivän ajan.” Juuri tällä rastilla teimme oudon valohavainnon, joka paljastui myöhemmin mysteerimies Suomenlinnan Suden erikoiseksi reitinvalinnaksi.
14. Kestävyyskoe
Aurinko on juuri noussut. Lamppujemme akut selvisivät kestävyyskokeesta ensimmäisen yön osalta.
15. Irti makean himosta
Jos et halua lukea tätä kirjaa, osallistu toki ensi vuonna Synkkä syysunelma -kilpailuun. 22 tuntia irtokarkkipainotteista dieettiä ratkaisee ongelman puolestasi. Jos himo on paha, valitse matkaksesi Tuska.
16. Ei mennyt niin kuin Strömsössä
Tämä kirja olisi riemastuttanut myös rastilla 11.
17. Maailman historiaa
Oliko rastipisteen tiimalasimaisen valuva hiekka kenties symboloimassa historian kulkua?
18. Pimeyden sakramentti
”Latinan kielen sana sacramentum tarkoitti alun perin sotilaan lippuvalaa tai riitapuolten pyhäkköön jättämää panttia.” (Wikipedia) Löydämme oman panttimme tolkuttoman upeasta jäkälänotkelmasta.
19. Alkoholijuomaopas
Mitäpä muuta voikaan löytyä lähteen vierestä, kuin Alkoholijuomaopas! Meille valikoitu sivu pelasti joukkueemme jo lähes varmalta hylkäykseltä ja muistutti Suomen olleen vielä kirjoitustaidoin aikoihin oluenystävälle hyvin kuiva maa: ”Alkon valikoimiin sisältyy kotimaisia 3. veroluokan keskioluita, ja 4. veroluokan A-oluita sekä portteri. Kotimaisten oluiden lisäksi valikoimassa on kaksi tanskalaista IV A-olutta.”
20. Linnunradankäsikirja liftareille
”Rösten var låg och full av hopplöshet.” Tajuamme seisovamme keskellä savikiekkorataa.
21. Kaikki mitä olet halunnut tietää seksistä
Pumppaamon portaiden alta löytynyt kirja valistaa: ”Kukaan ei tavallisesti saa orgasmia soittaessaan viulua, lukiessaan urheilusivua tai lajitellessaan pyykkiä.” Samaan oppikirjaan saattaisi soveltua innokkaista retkiluistelijoista koostuneen joukkueemme luontohavainto rastilta 14: Iso Mulkkulammi oli sula, mutta Pieni Mulkkulammi aivan jäässä.
22. Pimeästä irrotetut
Kirjan takakansiteksti: ”Kirja on raivostuttavan täynnä mahdottomuuksia. Voit vain toivoa, että joku löytää siitä mahdollisuuksiakin.”
23. Syyspastoraali
”…ettehän te ulos voi mennä, ties mitä kummajaisia liikkeellä….”
24. Suolan maku
Kyllä. On. Takana 20 tuntia tarpomista. Suussa vuorotellen suolaa ja sokeria, suolaa ja sokeria. Nyt vaihteeksi suolaa.
25. Mitä jokaisen naisen tulisi tietää miehistä
”Ja jos niikseen tulee, ei kalastusviikonlopussakaan ole mitään vikaa.”
26. Uhrilampaat
Yllätämme itsemme täysin ja saavumme viimeiselle rastille vasta pimeän virittäytyessä yöpuuhiin.
Maalissa majapaikan sängyltä löytyy 50 km verran kirjallisuutta nauttineen kaverikaksikon hilpeä viesti, jossa pohjana yksi heidän sivuistaan ja meille valikoidut palat: ”En pystynyt liikkumaan, en pystynyt huutamaan, en pystynyt sanomaan enkä tekemään mitään.”
Aamulla mikään kirjahylly ei näytä enää entiseltä. Sopisiko joku leirikeskuksen kirjahyllyn niteistä leimauslaitteeksi seuraavaan Synkkikseen?
- Sienet luonnossa 2
- Etsijä
- Mitenköhän Pekka Töpöhännän käy?
- Runotyttö maineen polulla
- Anna kiireen mennä
- Uhripolku
- Sadan vuoden inhimillisyys
Maailma ei ole enää entisensä. Järisyttävä kiitos uskomattomille kisajärjestäjille sekä ihastuttavan pimeille kanssakisaajille!
Vielä on pieni pala Tiukusen Viimeisestä voitelusta toteuttamatta: ”Talleta sivu erittäin huolellisesti esimerkiksi reppuusi maalin (mikäli sinne koskaan pääset) viimeistä tuomiota varten. Kotona voit vaikka kehystää ne tai tapetoida niillä vessan.”
Muiden reissuraportteja:
Kunnon kaipuu: Synkkä syysunelma
Rogaten ja ultraten: Viikko 42 ja Synkkä Syysunelma
Maastokuntoilua: Synkkä Syysunelma 2016, 21.10.2016
Marko: Synkronized
Fillarikellari: Synkkä Syysunelma
Oma tarinani viime vuoden Mammuttimarssi-kisasta (Synkkä syysunelma -kisan edeltäjä): Mammuttimarssi & Synkkä Syysunelma – muistoja ja muistilistoja
Sami
Hattu päästä ja korkealle ilmaan! Olette huikeita
endorfiininmetsastaja
Kiitos! Ensi vuonna hattu päähän ja lähtöviivalle! Tapahtuma vain paranee vuosi vuodelta (ai niin, tämä olikin historian ensimmäinen laatuaan….).
Ilkka Lainema
Olen ehdottoman vakuuttunut näitä kertomuksia Syysunelmasta luettuani, että oma valintani osallistumiseen on paras.
Seurasin palluroiden liikettä tietokoneen näytöltä ja luen näin jälkikäteen toinen toistaan parempia kertomuksia yön koettelemuksista.
Tosin en suosittele tätä suhdetta muille. Ilman teitä hurahtaneita jäisi monta hienoa tarinaa lukematta…
endorfiininmetsastaja
On ihan uskomatonta, miten paljon meillä kulkijoilla oli virtuaalikannustajia! Kiitos näytön takaa kannustuksesta! Kun mikään muu ei nosta jalkaa toisen eteen, voi aina ajatella, että joku katselee juuri nyt meidänkin joukkueemme palloa.
Tänä vuonna olen osallistunut tapahtumiin niin järjestäjänä kuin kisaajanakin. En tiedä kumpi on hauskempaa, joten jatkan valitsemallani tiellä. 🙂
KapteeniSolisluu
”…yhdellä oli koko ajan peukalo edellisen rastin päällä ja lopuilla sormi nenässä…”
Sain autohuollossa osakseni hämmästeleviä katseita räjähtäessäni nauramaan 😀
Kiitos mukavasta kirjoituksesta!
endorfiininmetsastaja
😀 Kiitos samoin! Onneksi sain lukea kirjoituksesi piilossa tolkun ihmisten katseilta eikä kahviakaan ollut poikkeuksellisesti suussa.
Pingback: Seikkailupurjehtija Kari "Ruffe" Nurmen vinkit arktiselle purjehdukselle