”Mitä sä laitat päälle?” kyselee naishenkilö toiselta viikonloppuun valmistautuessaan. Näyttää pahasti siltä, ettemme ehdi nakkikioskille, vaan juomme illan viimeisen drinkin ja aamun kahvin huoltoaseman huomassa. Sunnuntaina päidemme lisäksi ovat kaikki muutkin paikat kipeinä, jutut huonoja, olo piesty sekä onnellinen.

Samaan juhlaan kanssamme ovat ilmoittautuneet mm Kontulan Kalashnikov, Holkkipolvi, Rasputitsa, Isortoqin hiihdonopettaja, Marsu, Ihmenainen, Lasilaakson laiskiainen, Ainolan Kohautus, Rajamäen Rinsessa, Korven Keiju ja Pajamäen matkatoimisto.

Edessä on syksyn huikein juhla, Synkkä Syysunelma 2017 -viikonloppu.

Viime vuonna julkaisemani vinkki- & pakkauslista on lähes täydellinen. Pakkauslistalta puuttuvat vain elinluovutustestamentti sekä kisarätti (pienin, imukykyisin ja kepein mahdollinen pyyhe uintirastin jälkeen).

Ihan pienellä koukauksella voisi 100 km:n reissun nähtävyyksiin lisätä myös Kiikunlähteen. Kuva elokuiselta retkeltä. Kuvan iloiselta R:ltä lainaisin mielelläni takin, ettei metsästäjä luule viikonlopun aikana minua hirveksi.

Voisiko maailmasta löytyä vielä joku, joka ei tunne tätä mahtavaa tapahtumaa? Tässä idea tiivistettynä:

• Sarjat: Synkkä – Synkempi – Synkin: 50 km, 100 km, 160 km
• Rastit julkaistaan koordinaatteina muutama viikko ennen kisaa. Jokainen hankkii itse sellaiset kartat, kuin löytää tai uskoo tarvitsevansa.
• Leimaus: featuring Barkley Marathons eli leimaus hoituu repäisemällä rastilla olevasta kirjasta joukkueen numeroa vastaava sivu. Sivut listataan maalissa julmalle jurylle, joka tuomitsee suorituksen joko hylätyksi tai hyväksytyksi.
• Huoltopisteitä ei ole
• Uintirasti yön pimeydessä, avovedessä.

Lue lisää täältä

Kävin elokuussa tietämättäni nukkumassa rastin #13 vieressä.

Pronssia puolustamassa

No nyt joku onneton lukija jo luulee, että kisassa olisi tarkoituksena kipittää nopeasti rastilta toiselle ja tulla mahdollisimman pian lähdön jälkeen leimaussivut silitettynä maaliin. E-hei. Viime vuoden tulokset julkaistiin muutama viikko sitten. (=ei tärkeää) Sen sijaan vuoden 2016 komeimmat pummit ilmestyivät eetteriin hyvinkin pian pummilistan selvittyä.

(KORJAUS: Tulokset toki julkaistiin jo kisaviikonloppuna, mutta päätyivät järjestävän seuran sivuille vasta elokuussa 2017.)

Joukkueemme lähtee perjantain pimeyteen puolustamaan pronssia tässä merkittävän näyttävien pummien sarjassa. Kisa tulee olemaan kova ainakin kisajärjestäjien meille poloisille suopeasti jakaman selkosanaisen ohjeen perusteella: ”Ylipäänsä siis kannattaa reittejä suunnitellessaan yrittää päästä ratamestarin pään sisään. Ajatella kuten metsästäjä, hirvi, maanviljelijä tai metsänhoitaja.” Rastimääritteissä on listattuna mm suppa, Mällinsuon pohjoispääty, entisehkö rakennelma ja kunnan raja. Yhtään ratamestarin päätä rastien sijaintia tarkentavalla listalla ei ollut.

Pirunpesä. Jossain täällä louhikossa on rasti #13

Tunnelmissa

Kepein, mutta kiusallisin kisavaruste tämän vuoden kisassa tulee olemaan sitkeä korvamato. Kiitos vaan hänelle, joka juuri julkaisi tapahtumaan täydellisesti soveltuvan videon: Etsin kunnes löydän sun. Kiitokset toki myös kappaleen isälle, Markku Arolle:

”Etsin kunnes löydän sun
En lopettaa voi kuitenkaan
Miten rauhaton oon yhä vain
Jotain multa puuttunee”

Unohtakaa kirjavat kisapaidat. Viime vuonna synkkä kisaorganisaatio läväytti märän rätin muistoksi tuskistamme.

Synkkää viikonloppua kaikille suloisille kanssakisaajille! Ja järjestäjille iso rätinmärkä kiitoshalaus jo etukäteen!

Linkkejä

• Viime vuoden kisaraportti: Synkkä Syysunelma 2016 eli Kyöppelinharjun kirjallisuuspiiri 
• Pakkauslistoja & vinkkejä: Mammuttimarssi & Synkkä Syysunelma – muistoja ja muistilistoja 
• Retkipaikka.fi: Lahden Pirunluola
• Kaikki inkkarit ahkiossa: Golfkentän siimeksessä (tämäkin golfkenttä osuu sopivasti reitille)
• Suositeltava after-Synkkä-palautusjuoma: Vääksyn Kanavan Panimon olut