Title Image

Blogi

Kottaraiset suolla. Mammuttimarssi ja Synkkä Syysunelma - ultramatkaajan unelmia. Kuva: Tom Toivonen

Mammuttimarssi & Synkkä Syysunelma – muistoja ja muistilistoja

”En tiedä mitä tapahtuu en tiedä mistä herään, tajuun etten tunne koko kaupungista ketään..” soi päässäni, kun herään viime syksyn harmaana sunnuntaina yllätyksekseni forssalaisessa hotellihuoneessa. ”Tauskina tärisen, tää on madafakin nättii.”

Vieressä kaksi aivan yhtä piestyä ja rähjääntynyttä reissukaveria. Lattialla pizzalaatikko, yöpöydällä tyhjiä viinilaseja ja särkylääkepaketti. Ei. Emme rymynneet tiistaista sunnuntaihin Forssan yössä. Takanamme on yli 1oo kilometriä taivallusta lokakuisessa luonnossa Peräkylän Ponnistuksen legendaarisessa Mammuttimarssi-tapahtumassa.

”Mammuttimarssi on reipashenkinen seikkailukilpailu, mikä koostuu vähintäänkin lievää suunnistusaitoa vaativasta jotoksesta* ja todennäköisesti matkan varrella olevista pikku tehtävistä” lupaili kisakutsu. Tapahtuman juoni on lyhykäisyydessään tässä: kisajärjestäjät julkaisevat rastipisteiden koordinaatit hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Kilpailijat rakentelevat ja suunnittelevat itse omat karttansa ja hoitavat kisan aikana myös oman huoltonsa. Eväsrasteja ei ole. Sen sijaan on yksi hyinen uimarasti, jossa kylmässä järvessä uimista pahempaa on jo monesti järvessä käyneiden pelastusliivien päälle pukeminen. Sarjojen nimet kertovat paljon siitä, mitä on tarjolla: Maraton, Marssi, Runtu ja Tuska. Kaikilla matkoilla on kaksi eri sarjaa: jalkaisin ja polkupyörällä etenevät. Aikaa on 24 tuntia. Pisimmällä matkalla 30.

Karttatalkoot. Mammuttimarssi ja Synkkä Syysunelma - ultramatkaajan unelmia. Kuva: Helena Skogman

Karttatalkoot. Mammuttimarssi ja Synkkä Syysunelma - ultramatkaajan unelmia. Kuva: Tom Toivonen

Ennakkotiedot paljastelivat pimeitä, pieniä tietoja ratamestarin pirullisuudesta. Taisipa sana sadistikin vilahtaa kuvauksissa. Kisan aikana todellinen luonne kuitenkin selvisi: mestari halusi taluttaa meidät upeimpien luontoelämysten luo. Vuorokaudessa saimme kokea kaksi kansallispuistoa ja yhden kansanpuiston.

Kisan jälkeen kirjasin listan kisaraporttia varten. Lapussa lukee: Muista mainita nämä elämykset: hiiri, tähtitaivas, kuurasuo, kuutamo, karpalot, auringonnousu, auringonlasku, usva lammella, valkohäntäpeura, kaksi kansallispuistoa ja yksi kansanpuisto. Kuulostaa hienolta. Elämyksistä kaksi on säilynyt muistissa niin tärkeinä ja tarkkoina, etten tarvitse muistilappuja:

  • Sain houkuteltua joukkueeseen mukaan ystävän, joka pystyy ihan mihin vain, mutta ei aina itse usko tätä. Samassa joukkueessa taapertaen pystyin näyttämään hänelle hänen olevan silkkaa terästä – niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.
  • Sain omina heikotuksen hetkinä keskittyä vain etenemiseen joukkuekaverin suunnistaessa. Eikä kenen tahansa, vaan sellaisen, jonka olin itse opettanut suunnistamaan. Vielä hetki sitten käyrille kiukutteleva aloittelija olikin yhtäkkiä tasavertainen suunnistaja, jonka kanssa matkan edetessä teimme yhdessä suunnitelman muutoksia ja vaihdoimme vetovuoroja. Tuntui todella hyvältä.

Pitkospuut suolla. Mammuttimarssi ja Synkkä Syysunelma - ultramatkaajan unelmia. Kuva: Terhi Jaakkola

Kottaraiset suolla. Mammuttimarssi ja Synkkä Syysunelma - ultramatkaajan unelmia. Kuva: Tom Toivonen

Torronsuon lintutornissa. Mammuttimarssi ja Synkkä Syysunelma - ultramatkaajan unelmia. Kuva: Terhi Jaakkola

Valopäinen suunnitelmamme oli käydä kisan jälkeen nauttimassa pikaiset löylyt ja ajella sitten kotiin. Auto ei ehtinyt käynnistymäänkään, kun ensimmäinen meistä oli jo unessa. Pian oli selvää: emme voi ajaa kotiin. Monenlaisia herkkuja olen saanut maistella, mutta listan rasvaisin perhepizza 24 tunnin tarpomisen jälkeen forssalaisen hotellin sängyssä, punaviinilasi kädessä, on ehdottomasti makumatkojeni kärkikaartissa.

Hotelliaamiaisella listasimme joukkueen kanssa yhdessä oppeja muistiin. En enää muista miksi ja kenelle. Jalkamme olivat vahvasti sitä mieltä, ettei mihinkään tällaiseen lähdetä enää koskaan.

Vuoden 2015 opit ja ajatukset:

  • Selvitä alueen vesipisteet ja laadi suunnitelma: kuinka paljon juomavettä mukaan, mistä ja milloin saa lisää. Vesipostin avain mukaan. Tarvitaanko vedenpuhdistustabletteja?
  • Onko alueelta suunnistuskarttoja. Hyödynnä peruskarttoja paremmat suunistuskartat erityisesti polkujen todellisuutta tarkistaessa.
  • Purkkaa tai hammasharja mukaan. 23 tuntia geeliä on juuri niin tahmaista, kuin miltä se kuulostaakin
  • Lampun asetukset. Opettele laittamaan vähiten akkua kuluttava asetus päälle myös silloin, kun päässä ei liikahda enää yksikään ajatus
  • Lämpöpussit ja särkylääkkeet reppuun kädenulottuville ja heti tarvittaessa käyttöön
  • Jotain kofeiinia mukaan – tabletteja tai pieniä kahvishottipulloja. Vai ottaisimmeko useammat pikaunet?
  • Eväät omiin 6 tunnin pusseihin. Jokaiseen yksi juhlaherkku, jota odottaa. Eväspusseihin kisa-ajat, ei kellonajat. Valtakunnan aika menettää merkityksensä. On vain oma tyhjiömme ja siellä tikittävä kisa-aika.
  • Kirjoita rastimääritteet karttaan
  • Mittariin asetukset, joiden kanssa kulkien akku kestää varmasti maaliin asti
  • Katso sääennuste maaliin asti – ei vain ensimmäisen yön. Meidät yllätti toisen yön kylmyys.
  • Tulosta kartat niin, että suunnitellun reitin ulkopuolelle jää riittävästi pummimarginaalia
  • Putsaa varpaat huolella uimarastilla ennen sukkiin pujahtamista, ettei aiheudu turhia hankaumia
  • Karttaan pimeille osuuksille tarkempi mittakaava
  • Aikataulusuunnitelmassa huomioitava pimeän ajan hidastava vaikutus, tauot sekä lopussa todennäköisesti hidastuva vauhti
  • Älä kuvittele ajavasi kisan jälkeen kotiin. Varaa majoitus mahdollisimman läheltä
  • Pikalukitukset kengännauhoihin, löystyneet kengännauhat heti kiinni, ettei tule turhia rakkuloita

Torronsuon lintutornissa. Mammuttimarssi ja Synkkä Syysunelma - ultramatkaajan unelmia. Kuva: Terhi Jaakkola

Saaren kansanpuistossa. Mammuttimarssi ja Synkkä Syysunelma - ultramatkaajan unelmia. Kuva: Terhi Jaakkola

Saaren kansanpuiston hyppytornissa. Mammuttimarssi ja Synkkä Syysunelma - ultramatkaajan unelmia.

Miksi pää unohtaa kivun niin nopeasti? Ja palelun. Kaikki muistot vuoden 2015 Mammuttimarssista ovat vain ärsyttävän leijailevia. Kohta mennään taas. Tänä vuonna kisa käydään nimellä Synkkä Syysunelma.

Pian pallottelemme joukkueen kanssa pakkauslistaa sähköpostitse. Voisiko listasta olla jollekulle muullekin iloa?

Alustava pakkauslista:

  • Kisaan:
  • Heijastinliivi ja heijastimia
  • Kartat & rastimääritteet
  • Kompassi
  • lamppu
    • Reppuun:
      • Kertakäyttölämpöpusseja
      • 2 x vaihtohanskat
      • Vaihtoalushousut&merinopaita (uinnin jälkeen) + märille vaatteille muovipussi (Näin luki viime vuoden pakkauslistassa. Uinko oikeasti vaatteet päällä? En usko.)
      • Vaihtokerrastopaita + lisäpaita
      • Lampun vara-akku
      • Varalamppu
      • Särkylääke + muu mahdollinen matka-apteekki
      • Hammasharja tai purkkaa
      • Avaruuslakana
      • Hinausköysi
      • Rahaa
      • Juomapullot
      • Eväspussit 3x6h + ensimmäisen kuuden tunnin eväät taskuihin
      • Ensiaputarvikkeet
      • Roskapussi geelipapereille
      • vesipostinavain
      • Kamera?
  • Ennen & jälkeen eväät
  • Vaihtovaatteet & pyyhe & makuupussi

Kisaviikon todo-lista:
Maanantai- ja tiistai-illat: Karttatalkoot
Keskiviikko: Päällystä kartat + viritä kuminauhakiinnitys, tarkista lamppu, osta eväät, mittariin 24h kestävä asetus
Torstai: Lamput & pulssimittari lataukseen, pakkaa eväät & reppu. Ajoissa nukkumaan!

”mä lupasin, ei ikinä, ei ikinä enää,
ei ikinä, ei ikinä”

Jos sanat ’synkkä’ ja ’syksy’ saavat uteliaisuutesi heräämään, heitäpä ilmoittautuminen sisään! Taatusti hyvä kilometri/euro-suhde.

Elämäni paras pizza. Mammuttimarssi ja Synkkä Syysunelma - ultramatkaajan unelmia. Kuva: Tom Toivonen

*Reserviläisurheiluliitto: Mikä on jotos?

Vuoden 2015 kisaraportteja:

Tapahtuman sivut:

Millaisen oivalluksen kirjoitus antoi? Oletko jostain eri mieltä? Haluatko kysyä lisää? Kommentoi alle niin jatketaan keskustelua!