Metsästä toimistoon – 4 yötä arkiretkellä
Jonkun epärealisminkäryisen metsähippikeskustelun tuoksinnassa sovimme Onnellisen tädin treeni -blogia kirjoittavan Mian kanssa: muutetaan kesällä kuukaudeksi metsään. Siis ei vaeltamaan tai lomailemaan vaan asumaan. Eletään ihan normaalisti arkea, mutta asutaan metsässä. Kesän
Retkeilijä, pissaatko oikein?
Liityin mukaan Roskaton vaelluskummi -ryhmään. Sain upean hihamerkin. Tohkeissani pakkasin merkin mukaan heti ensimmäiselle retkelle ja juhlistin uutta, uljasta arvonimeäni oitis reippaalla mokalla: hukkasin merkkini metsään! Hihassa merkki on merkki,
Riippumattoilua ja juuri oikeanlaista kemiaa
Pääsin Retki-lehteen hehkuttamaan riippumattoilun ihanuutta ja jakamaan omia vinkkejäni. Ilokseni toimittaja ymmärsi sekä kahvin että äidin neulomien villahousujen tärkeyden, ja nappasi nämä juttuun mukaan. Taitetun version katselmointiin sain mahdollisuuden, mutten tähän
Luksuslomalla Leivonmäen kansallispuistossa
YHTEISTYÖSSÄ LOMALEIVON MÖKKIKYLÄN KANSSA. Saan yhteisen elämämme ensimmäisen tekstiviestin kummipojaltani: "Mikäsesunsyntäriyllätyson?" Minuuttia myöhemmin: "Vastaa nyt!" "Menemme yhdessä retkelle kansallispuistoon ja sitten yövymme mökissä. Mökissä on poreamme. Miltäs kuulostaa?" "Jeeeee" [caption id="attachment_3536" align="aligncenter" width="1024"] "Onko siellä reitillä jotain
Lupauksia uudelle vuodelle
Mökkikylässä kuultua: Nainen: "Mitäpä, jos lupaisimme, että syömme vähemmän herkkuja ensi vuonna?" Mies: "Eiiih, ei taas heikennyksiä!" Mitäpä, jos lupaisi ensi vuodelle herkkuja ja hemmottelua? Pussillisen karkkia silloin, kun tekee mieli? Enemmän korvapuusteja