Vaellus Albaniassa – podcast-sarjan jaksot 5-7
Miksi Albania? Miksi tarinoita podcastin muotoon? Kuka soittaa tunnusmusiikin? Mitä siellä voi syödä? Näihin kysymyksiin vastaukset Albania-hehkutusryöpyn ensimmäisessä aallossa, jonka löydät täältä: Albania – neljä jaksoa vaellustarinoita Balkanvuorilta
Albania valloitti kahden vaeltajan päät ja sydämet. Siksi tarinointi jatkuu. Alla kuvitukset ja johdannot Albania-sikermän podcast-jaksoihin 5-7.
Albania-jakso 5: Reittisuunnitelmat, reitinvalinnat ja mehukkaimmat pummit
Tiukusen vaelluskuumeisina talvi-iltoina taiteilema reittisuunnitelma 6-7 päivän vaellukselle
Kun matkassa on noin 70 vuotta suunnistuskokemusta, voi reiteille ponkaista aivan rallatellen. Eikös? Evääksi riittää yksi epämääräinen, mutta hyvin kätevän kokoinen reittiopaskirja ja viime minuuteilla majatalosta mukaan tingitty kartta?
Ensimmäinen vaelluspäivä edessä. Tiukunen kurkistaa Thethin turisti-infoon. Postikortteja olisi ollut tarjolla.
Vielä rinkkaa pakatessa molemmat hyväuskoiset luulivat tietävänsä, millainen on maailmanluokan pummi. Tällä reissulla mittasuhteet heivattiin ihan uusiin ulottuvuuksiin.
Emme löytäneet puuta halaavaa karhua emmekä horriibeliä reikää. Pettymysten pettymys!
The Kivi. Toiseen suuntaan on Montenegro ja toiseen…hmm…jotain muuta
Rakas, hurmaava, hunajainen, kiltti, ihana REITTIMERKKI! Kuinka me sinua kaipasimmekaan!
Kaiken reittisekoilun keskellä liikuttavinta oli kuitenkin se, että olimme jokaisesta kiperästä kartankääntelystä, jokaisesta risteyksen väärinjolkotuksesta ja suureellisesta samaistamisvirheestä täysin samaa mieltä. Kun 70-luvulla maailmaan pinnistetyt aivomassat opetetaan suunnistamaan 80-luvulla, on ajattelu valettu aika lailla samaan muottiin. On helppoa ymmärtää toista. Olla ymmärtämättä karttaa, opaskirjaa ja muuta maailmankaikkeutta.
Albanialaispojat osallistuvat reittisuunnitteluun
Etsi syliisi mikä tahansa kartta ja seuraa reittiä tämän podcastjakson mukana. Todennäköisesti olet paremmin kartalla, kuin itse tarinoitsijat: Albania 5: Vaellus Albaniassa: reitit ja reippaat pummit
Albania-jakso 6: Leuat pudottavia sankarittaria
Balquinin aamutoimia. Kuinka moni olisi osannut osallistua tähän rutiiniin?
”Albania, Albania,
Toisenlaisten sankareiden maa.
Albania, Albania,Silmät kiinni matkaan vaan.
Punahilkalla on siellä ilotalo
Ja Tinttiä harmittaa, kun tyttö maksua haluaa
Korkeampaa, korkeampaa.”
-Juliet Jonesin Sydän
Kun 90-luvulla kuuntelin Juliet Jonesin näkemystä mystisestä Albaniasta, en aavistanut hullaantuvani vielä maahan liittyviin sankarittariin. Mutta niin vain kävi. Matkaan lähtiessä kuvittelimme, että meissä kahdessa vaeltajassa voisi olla ihan pieni lastunen seikkailijatarta. Reissussa löysimme kirjoja, joista silmät teevateina luimme uskomattomista henkilöistä.
Kuudennessa jaksossa esittelemme neljä sankaritarhahmoa, jotka löysimme mainioista kirjoista: A Passion for Theth ja Women Who Become Men: Albanian Swore Virgins.
Pipo pois päästä ja nöyränä kuuntelemaan tarinoita todellisista Seikkailijattarista: Albania, toisenlaisten sankarittarien maa
Albanialainen isoäiti vuoristokylässä
Albania-jakso 7: Teltassa vai taivasalla? Hotelli vai hostelli?
Haikein mielin vilkutin riippumatolleni, kun lähdin rinkka selässä kohti Albanian osin puuttomiakin vuoria. Ensimmäisen yön nukuimme Bujtina POLIA -majatalossa, jonka väen kanssa olimme jo ennen matkaa viestitelleet ahkerasti. He järjestivät meille kaiken mahdollisen ja mahdottoman. Näin saimme etukäteismaistiaisia albanialaisten järisyttävästä ystävällisyydestä, avuliaisuudesta ja kaikki-järjestyy-asenteesta.
Ensimmäinen yömme Albaniassa, Thethin laaksossa, Bujtina POLIA -majatalossa. Vahva suositus!
Thetin laaksoon nousee parhaillaan toinen toistaan suloisempia majapaikkoja. Sama sieniä-sateella-ilmiö on meineillään Valbonassa, jossa yövyimme reissun toisen yön. Opaskirja väitti laaksossa olevan vain pari majoituspaikkaa tarjolla. Me löysimme niitä ihan valittavaksi asti.
Takana yö albanialaisessa siskonpedissä. Perheen nuorimmalla oli ihailtavat unenlahjat.
Teltta rinkassa ja näin vastustamaton järvimaisema tarjolla. MUTTA – rinkassa vain 8 mantelia ja kurkkupastilleja. Jäädäkö yöksi? Riittääkö maisema ravinnoksi?
Neljännen yön unet katselimme ylellisesti Montenegron puolella, Triangle Woodhousen juuri valmistuneessa pihamökissä, tuoreen puun tuoksussa. Paikan emäntä ja isäntä taisivat olla vieläkin hieman hämillään, mutta hyvin onnellisia, uudesta ammatistaan. He olivat muuttaneet rauhalliseen puutaloon, vuoriston kupeeseen, majoittaneet Peaks Of Balkan -reitin merkkaajia talossaan ja löytäneet pian kotinsa reittitiedoista majataloksi merkattuna. Nyt nämä yllättäen yrittäjät hemmottelevat vaeltajat tärviölle hitaasti haudutetuilla ruuillaan. 25 € :lla sai nauttia niin yöstä lakanoissa, lämpimästä suihkusta, lempeästä iltaruuasta, aamupalasta ja mukaan pakattiin vielä eväspussi. Muihin matkan majataloihin voi marssia sisään illan suussa, tänne kannattaa tulostaan varoittaa etukäteen.
Triangle Woodhousen tuore piharakennus aamuruuhkan aikaan.
Kaksi yötä nautimme telttamajoituksen vapaudesta.
Maistuisiko herätys kukkapellolla, vuorten ympäröimänä, vuoristolammen rannalla?
Lake Shkodra Resort tarjoaa niin campingiä kuin glampingiäkin.
Vankkojen vaelluspäivien jälkeen valuimme alas vuorilta. Päätimme nauttia hieman kaupunkielämää. Ja niin me nautimmekin, kuta kuinkin 13 ja ½ minuuttia, kaksi kahvia, kaksi jäätelöä ja siivun ilmaista wifiä. Ex-tempore-hyppy taksiin ja siirtymä juuri bongattuun Lake Shkodra Resortiin. Vailla etukäteisvarausta, kesken kesäsesongin kuvittelimme vuokraavamme yöpaikat yhdestä resortin Tree Houseista. Kaikki varattuja! Voiko iso tyttö itkeä respassa? Ihan vain pettymyksestä? Vaikka on juuri saanut jäätelön? Pettymys kaikkosi, kun löysimme luxustelttamajoituksen pihasta oman riippumaton.
Matkalla aamu-uinnille Lake Shkodra Resortissa
Ajattelitko, että hostellissa nukutaan kerrossängyissä ja väistellään hilpeitä hippejä? Tässä hostellihuone Mi Casa Es Tu Casan tapaan.
Mi Casa Es Tu Casa – vihreän vehreä hostelli ihan Shkodran ytimessä. Pieni paratiisi kaupungin vilskeessä majoitti meidät kahdeksi yöksi.
Mi Casa et Tu Casa – täydellinen paikka suunnitella uusia seikkailuja. Mieluiten burek kädessä ja kylmä olut toisessa.
Mutta päädyimmekö nukkumaan kosovolaisten kalastajien kainaloon? Kuuntele seitsemäs jakso.
Mitä haluaisit tietää?
Kysy meiltä mitä vain, me vastaamme ja yllätymme itsekin.
Kymmenennessä Albania-sarjan podcast-jaksossa vastamme kaikenkarvaisiin kysymyksiin. Lähetä oma kysymyksesi kommentoimalla tämän postauksen kommenttikenttään, johonkin aiheen some-postauksistamme tai lähetä pohdintasi sähköpostitse osoitteeseen xxx. | Osoite poistettu, jaksot taltioitu, kysymyksiin vastattu. Kiitos kaikille osallistuneille!
Kaikki tähän mennessä julkaistut jaksot löydät täältä.
Phil Sifferman
Great blogs. You are on a wonderful adventure. Why were you kissing the rock? Safe travels!
endorfiininmetsastaja
Thanks Phil! This is not any random rock. 🙂 We were hiking in Albania with my friend. Together we have about 70 years of orienteering experience and therefore someone could think that we do not get lost for even a minute. But something went wrong, and we were not only a bit lost but in totally another country than we thought. When we finally found our way back to the marked trail just before dark, we were so happy that kissing the rock with the trail mark was exactly what we wanted to do. 😀